Omat työkalut

Tiedotteet 2007

Tiedote 5.11.2007

Pyöräilykunnat vertailussa - Tuusula erottui joukosta

Pyöräilykuntien verkosto selvitti syksyn aikana pyöräilyolosuhteita jäsenkunnissaan. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 28 kuntaa, joista 16 on mukana selvityksessä. Verkoston ulkopuolisista kunnista mukana on lisäksi Kuopio.

Pyöräilyolosuhteita ja pyöräilyn nykytilaa selvitettiin kolmen eri tekijän avulla: pyörätieverkoston pituus, vakavien pyöräilyonnettomuuksien määrä sekä pyöräilyn kulkutapaosuus. Nämä tekijät otettiin mukaan siksi, että niistä on saatavissa numeerista tietoa, joka mahdollistaa kuntien vertailun.

Tulokset osoittavat, että nyt mitattujen tekijöiden perusteella kuntien välillä on olemassa hyvinkin suuria eroja. Tulokset indikoivat omalla tavallaan kuntien pyöräily-ystävällisyyttä, vaikkei sitä suoraan kuvaakaan.

Lopullisessa vertailussa parhaiten menestyivät Tuusula, Joensuu ja Oulu.

Lue koko juttu.


Tiedote 2.10.2007

Polkupyörä tärkein kulkumuoto 9 %:lle EU-kansalaisista

Heinäkuussa julkaistu Eurobarometrin tutkimus selvitti laajasti Euroopan Unionin jäsenvaltioiden kansalaisten asenteita liikennepolitiikkaan. Eurobarometrin mukaan autoilun aiheuttamat ongelmat Euroopassa tiedostetaan hyvin siitäkin huolimatta, että yksityisautoilu on alueella tärkein liikennemuoto.

Keskimäärin vain noin 19 prosenttia EU:n jäsenmaiden kotitalouksista ei omista autoa. Suomen luku (18 %) on hyvin lähellä Unionin keskiarvoa. Autoa pääasiallisena liikkumismuotonaan eurooppalaisista käyttää noin 51 prosenttia, kun taas polkupyörä on tärkein kulkumuoto 9 prosentille EU:n jäsenmaiden kansalaisista. Kävelijöiden osuus on 15 prosenttia ja julkisten kulkuvälineiden 21 prosenttia.

Suomessa polkupyörän pääasialliseksi kulkumuodokseen mainitsee 12 prosenttia vastaajista. Hollantilaisista jopa 46 prosenttia käyttää kulkemiseen yleensä omia jalkojaan.

Lue juttu kokonaisuudessaan tästä

Tiedote 21.5.2007

 

Pyöräilijöiden minimioikeuksien toteutumiseen junamatkailussa vielä pitkä matka

Euroopan Unionin parlamentti äänesti tammikuussa junamatkustajien minimioikeuksien puolesta. Äänestyksen mukaisesti kaikissa tulevaisuuden junissa tulisi olla erikseen varattu paikka lastenvaunujen, polkupyörien ja urheiluvälineiden kuljetukseen.

Lue koko artikkeli

 

Tiedote 11.5.2007

Pyöräilymerkki - ilmainen apuväline lasten liikennekasvatukseen

Pyöräilymerkki on liikennekasvatuksen apuväline 1.-3.-luokille. Pyöräilymerkki on valmis opetusmateriaalipaketti. Siinä on mukana tuntisuunnitelmat ja kaikki opetusmateriaali, kuten tehtävät, kokeet sekä koteihin menevät tiedotteet. Tunteja on yhteensä kahdeksan. Mukana on keskustelua, kuvaamataitoa, draamapedagogiikkaa, leikkejä ja käytännön ajoharjoittelua. Kokonaisuus koostuu pronssisesta, hopeisesta ja kultaisesta Pyöräilymerkistä.Oppilaat saavat kunkin merkkiasteen suoritettuaan todistuksen, jonka lisäksi on mahdollisuus hankkia Pyöräilymerkki-pinssi.

Pyöräilymerkki sai alkunsa ajatuksesta, että uimamaisterin tutkinnon kaltainen kansallinen standardi saataisiin myös liikennekasvatuksen ja pyöräilyn piiriin. Lapsia kuljetetaan yhä useammin autolla kouluun. Lapset eivät muutoinkaan liiku tarpeeksi ja lasten ylipaino on lisääntymässä. Tarkoituksena on, että pyöräilymerkin suorittaminen parantaisi lasten liikenneturvallisuutta, kannustaisi lapsia liikkumaan enemmän ja rohkaisisi huoltajia ja opettajia nykyistä paremmin sallimaan lasten pyöräilyn kotona ja koulumatkoilla. Lisäksi pyrkimyksenä on, että Pyöräilymerkin suorittaminen opettaisi lapset esimerkiksi säätämään pyöränsä oikein ja huolehtimaan pyöriensä kunnosta. Pyöräilymerkki suoritetaan 1., 2. ja 3. luokan aikana, jotta lapsilla olisi hyvät valmiudet tulla pyörällä kouluun 3. luokan alussa, kuten useimmissa kouluissa on tapana.

Pyöräilymerkin opetusmateriaalia testattiin kevään 2006 aikana pilottikouluissa. Koulut ovat ottaneet materiaalin innolla vastaan. Mukaan pilottivaiheeseen lähti yhteensä 14 koulua yhdestätoista kunnasta ja kaupungista. Mukana oli yhteensä yli 2 800 oppilasta. Opettajille tehty paketti on saatavilla ilmaiseksi internetistä osoitteesta http://www.poljin.fi/pyorailymerkki.

 

Tiedote 5.11.2007

Pyöräilykunnat vertailussa - Tuusula erottui joukosta

Pyöräilykuntien verkosto selvitti syksyn aikana pyöräilyolosuhteita jäsenkunnissaan. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä 28 kuntaa, joista 16 on mukana selvityksessä. Verkoston ulkopuolisista kunnista mukana on lisäksi Kuopio.

Pyöräilyolosuhteita ja pyöräilyn nykytilaa selvitettiin kolmen eri tekijän avulla: pyörätieverkoston pituus, vakavien pyöräilyonnettomuuksien määrä sekä pyöräilyn kulkutapaosuus. Nämä tekijät otettiin mukaan siksi, että niistä on saatavissa numeerista tietoa, joka mahdollistaa kuntien vertailun.

Tulokset osoittavat, että nyt mitattujen tekijöiden perusteella kuntien välillä on olemassa hyvinkin suuria eroja. Tulokset indikoivat omalla tavallaan kuntien pyöräily-ystävällisyyttä, vaikkei sitä suoraan kuvaakaan.

Lopullisessa vertailussa parhaiten menestyivät Tuusula, Joensuu ja Oulu.

Lue koko juttu.


Tiedote 2.10.2007

Polkupyörä tärkein kulkumuoto 9 %:lle EU-kansalaisista

Heinäkuussa julkaistu Eurobarometrin tutkimus selvitti laajasti Euroopan Unionin jäsenvaltioiden kansalaisten asenteita liikennepolitiikkaan. Eurobarometrin mukaan autoilun aiheuttamat ongelmat Euroopassa tiedostetaan hyvin siitäkin huolimatta, että yksityisautoilu on alueella tärkein liikennemuoto.

Keskimäärin vain noin 19 prosenttia EU:n jäsenmaiden kotitalouksista ei omista autoa. Suomen luku (18 %) on hyvin lähellä Unionin keskiarvoa. Autoa pääasiallisena liikkumismuotonaan eurooppalaisista käyttää noin 51 prosenttia, kun taas polkupyörä on tärkein kulkumuoto 9 prosentille EU:n jäsenmaiden kansalaisista. Kävelijöiden osuus on 15 prosenttia ja julkisten kulkuvälineiden 21 prosenttia.

Suomessa polkupyörän pääasialliseksi kulkumuodokseen mainitsee 12 prosenttia vastaajista. Hollantilaisista jopa 46 prosenttia käyttää kulkemiseen yleensä omia jalkojaan.

Lue juttu kokonaisuudessaan tästä


Tiedote 21.9.2007

Kilometrikisan voitto Haukivuoren naisille

 

Tänä vuonna Suomessa ensimmäistä kertaa järjestetty Kilometrikisa oli suuri menestys. Kisa keräsi mukaan 128 joukkuetta ja 2461 aktiivista kisaajaa. Voitto meni Mikkelin kaupungissa työskenteleville haukivuorelaisille. Haukivuorelaiset osoittivat todellista naisenergiaa - yhtään miestä ei joukkueeseen kuulunut. Koko kesän 15.5.-8.9.2007 kestäneessä kisassa poljettiin yhteensä huimat 1 590 000 kilometriä!

Kisan voittoon polkeneen Mikkelin kaupunki/Haukivuori -joukkueen saldoksi tuli 1 832 kilometriä per henkilö. Toiseksi kisassa tuli oululainen Redneck-Wanderers 1 649 kilometrillä ja kolmanneksi Uudenkaupungin Seger Technologies 1 577 kilometrillä. Joukkueista eniten kilometrejä kesän aikana polkivat Helsingin kihlakunnan poliisit, mutta joukkueen suuri koko piti heidät keskimääräisessä kilometrimäärässä kisan häntäpäässä. Poliisijoukkueen 139 aktiivista polkijaa saivat joukkueen kokonaissaldoksi yhteensä yli 125 000 km.

Yksittäisistä polkijoista eniten tien päällä pyörän selässä viihtyi Tampereen yliopiston Jyrki Nurmilahti polkien kisan aikana yli 13 300 kilometriä. Jopa 50:nneksi toimeliain polkija, Uudenmaan ympäristökeskuksen Kirsi Hellas pyöräili lähes 3 000 kilometriä. Keskimääräiseksi kilometrimääräksi aktiivisille kisaajille tuli 674 km.

Tarkemmat tulokset on nähtävillä pyöräilyvuoden kotisivuilla.

Tiedote 20.8.2007

Liikkujan viikkoa vietetään syyskuun lopulla

Euroopan liikkujan viikkoa vietetään 16.9.-22.9.2007. Viikko huipentuu lauantaina 22.9.2007 autottomaan päivään. Liikkujan viikkoa vietetään tänä vuonna EU:ssa jo kuudetta kertaa, Suomessa viidettä kertaa.

Tänä vuonna liikkujan viikon teemana on ”Kadut kansalle”. Kampanjalla halutaan saada ihmiset ajattelemaan, keitä tai mitä liikennemuotoja varten kaupunkiemme kadut todellisuudessa on rakennettu. Kaikilla kaupungissa liikkuvilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet turvalliseen, tehokkaaseen ja miellyttävään liikkumiseen. Kuitenkin rakentaminen on monin paikoin keskittynyt henkilöautoliikenteen kapasiteetin kasvattamiseen kasvavan kysynnän myötä.  Henkilöautosidonnaisuus onkin kasvanut, kaupunkirakenne hajautunut sekä joukko- ja kevyen liikenteen käyttö vähentynyt. Samalla moni terveyteen ja ympäristöön liittyvä ongelma on pahentunut. Monien tutkimusten mukaan henkilöautojen käytössä olevan tiekapasiteetin pienentäminen voi paremmin mahdollistaa kaikille kansalaisille terveellisemmän elämäntyylin henkilökohtaista liikkuvuutta vähentämättä. Lisäksi se vähentää liikenteen ilmanlaatua heikentäviä päästöjä, jotka aiheuttavat terveyshaittoja etenkin kevättalvisin katupölyn aikaan.

Kunnat voivat liikkujan viikolla testata uusien liikenneratkaisujen, kuten jalankulkualueiden, toimivuutta ja vastaanottoa. Komissio kannustaakin kuntia ottamaan liikkujan viikolla käyttöön pysyviä toimia, joilla vähennetään kapasiteettia autoliikenteeltä esimerkiksi tiukentamalla kaupunkialueiden nopeusrajoituksia tai muuttamalla osan katutilasta kevyen liikenteen väyliksi tai bussikaistoiksi. Liitteenä on komission julkistama englanninkielinen lehdistötiedote liikkujan viikosta.

Lisätietoja aiheesta: www.liikkujanviikko.fi ja www.mobilityweek.eu


Tiedote 12.6.2007

Pyöräillen Suomessa -pyörämatkailuosio avautunut Polkimen sivuille

Pyöräillen Suomessa -pyörämatkailusivut on avattu osoitteeseen http://www.poljin.fi/pyoramatkailu. Sivuille on koottu runsaasti tietoa pyörämatkailusta seitsemään eri osioon.

Pyörämatkailureiteissä esitellään Fillarioppaiden reitit, valtakunnalliset reitit sekä alueellisia ja paikallisia reittejä. Kartat ja oppaat -osiossa tuodaan esille pyörämatkailijan tarvitsemia oppaita ja karttoja, sekä niiden ostopaikkoja.  Matkailupalveluihin on listattu runsaasti linkkejä yleisistä matkailusivuista, pyörämatkapakettien tarjoajista sekä pyöränvuokraus ja -huoltopalveluista alueittain.  Matkailuvinkit -osio käsittelee retken suunnittelua ja retkelle valmistautumista sekä listaa yleisimmät pyörämatkailijan tarvitsemat varusteet. Maastopyöräily kertoo linkkien avulla Suomen parhaat maastopyöräilyreitit alueittain.  Palveluntarjoajille -osio on tarkoitettu pyörämatkailupalveluja suunnitteleville yrityksille. Sivuilla on myös lomake, jolla voi ilmoittaa omista palveluistaan sivujen ylläpitäjille, mikäli sivujen tiedot yritysten tarjoamista palveluista ovat puutteelliset tai ne puuttuvat kokonaan. Ulkomaille -osioon on kerätty linkkejä ulkomaisista pyörämatkailusivuista.

Pyörämatkailusivut elävät vielä kehitysvaihettaan. Tulevaisuudessa Pyöräillen Suomessa -sivut on tarkoitus avata oman domaininsa alle ensi vuoden puolella. Kaikki palaute otetaan kiitollisena vastaan.  


Tiedote 21.5.2007

Pyöräilijöiden minimioikeuksien toteutumiseen junamatkailussa vielä pitkä matka

 

Euroopan Unionin parlamentti äänesti tammikuussa junamatkustajien minimioikeuksien puolesta. Äänestyksen mukaisesti kaikissa tulevaisuuden junissa tulisi olla erikseen varattu paikka lastenvaunujen, polkupyörien ja urheiluvälineiden kuljetukseen.

Lue koko artikkeli

 

Tiedote 11.5.2007

Pyöräilymerkki - ilmainen apuväline lasten liikennekasvatukseen

Pyöräilymerkki on liikennekasvatuksen apuväline 1.-3.-luokille. Pyöräilymerkki on valmis opetusmateriaalipaketti. Siinä on mukana tuntisuunnitelmat ja kaikki opetusmateriaali, kuten tehtävät, kokeet sekä koteihin menevät tiedotteet. Tunteja on yhteensä kahdeksan. Mukana on keskustelua, kuvaamataitoa, draamapedagogiikkaa, leikkejä ja käytännön ajoharjoittelua. Kokonaisuus koostuu pronssisesta, hopeisesta ja kultaisesta Pyöräilymerkistä.Oppilaat saavat kunkin merkkiasteen suoritettuaan todistuksen, jonka lisäksi on mahdollisuus hankkia Pyöräilymerkki-pinssi.

Pyöräilymerkki sai alkunsa ajatuksesta, että uimamaisterin tutkinnon kaltainen kansallinen standardi saataisiin myös liikennekasvatuksen ja pyöräilyn piiriin. Lapsia kuljetetaan yhä useammin autolla kouluun. Lapset eivät muutoinkaan liiku tarpeeksi ja lasten ylipaino on lisääntymässä. Tarkoituksena on, että pyöräilymerkin suorittaminen parantaisi lasten liikenneturvallisuutta, kannustaisi lapsia liikkumaan enemmän ja rohkaisisi huoltajia ja opettajia nykyistä paremmin sallimaan lasten pyöräilyn kotona ja koulumatkoilla. Lisäksi pyrkimyksenä on, että Pyöräilymerkin suorittaminen opettaisi lapset esimerkiksi säätämään pyöränsä oikein ja huolehtimaan pyöriensä kunnosta. Pyöräilymerkki suoritetaan 1., 2. ja 3. luokan aikana, jotta lapsilla olisi hyvät valmiudet tulla pyörällä kouluun 3. luokan alussa, kuten useimmissa kouluissa on tapana.

Pyöräilymerkin opetusmateriaalia testattiin kevään 2006 aikana pilottikouluissa. Koulut ovat ottaneet materiaalin innolla vastaan. Mukaan pilottivaiheeseen lähti yhteensä 14 koulua yhdestätoista kunnasta ja kaupungista. Mukana oli yhteensä yli 2 800 oppilasta. Opettajille tehty paketti on saatavilla ilmaiseksi internetistä osoitteesta http://www.poljin.fi/pyorailymerkki.


Lisätietoja:

Pasi Korhonen, toiminnanjohtaja
Pyöräilykuntien verkosto ry
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
09 – 771 2282
pasi.korhonen@poljin.fi,


Tiedote 16.4.2007

Pyöräilyaiheiset Aamu-tv -lähetykset alkaneet

Yleisradion aamu-tv lähettää sarjan pyöräilyaiheisia ohjelmia. Ohjelmien lähetysaika on perjantaisin TV1-kanavalla kello 6.15. Viisiminuuttisten ohjelmien aiheina ovat mm. polkupyörien kevätkunnostus, polkupyörien valmistus ja huolto.


Tiedote 12.4.2007

Kilometrikisan alku lähestyy!

 Nyt on aika ilmoittautua!

Kilometrikisa on työporukoille suunnattu leikkimielinen pyöräilykilpailu. Kilometrikisaan voivat osallistua eri yritykset tai muut työpaikat joko kokonaisuudessaan tai osastoittain. Kilometrejä kerätään 15.5.-9.9.2007.
Parhaat joukkueet ja innokkaimmat pyöräilijät palkitaan Liikkujan viikolla syyskuussa. Vaikka voitto ei osuisikaan kohdalle, jokaiselle osallistujalle on luvassa hyvää mieltä!

Kilometrikisasta on monenlaista hyötyä:

  • Sairauspoissaolot vähenevät työntekijän kunnon kohentuessa
  • Hyväkuntoinen työntekijä on tehokas osa organisaatiota
  • Työ- ja työasiamatkaliikunta vähentää autopaikkojen tarvetta

Kilometrikisan säännöt ja ilmoittautumisohjeet löytyvät www.pyöräilyvuosi.fi –verkkosivuilta.


Tiedote 16.3.2007

Turku pyöräilyvuoden 2007 pyöräilykunta

Suomi pyöräilee – yhteistyövaliokunta on nimennyt Pyöräilyvuoden 2007 pyöräilykunnaksi Turun. Tunnustus luovutettiin Turun edustajille Fillari 07 -messujen yhteydessä järjestettävän Suomi pyöräilee -tietoiskun alussa.

Pyöräilyllä on Turussa suuri merkitys liikennemuotona ja pyöräilijät näkyvät vahvasti kaupunkikuvassa. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan pyöräilyn osuus Turussa koko vuoden aikana tehtävistä matkoista on kasvanut vuoden 1998 8,9 prosentista 11 prosenttiin vuonna 2004. Vuoden pyöräilykunta -tunnustus onkin erityisesti osoitettu turkulaisille pyöräilijöille, jotka kulkevat töihin, opiskelemaan, kouluun, kauppaan ja asioille pyörällä.

Turussa pyöräilyä on kehitetty pitkäjänteisesti. Lähiöalueen yhtenäinen pyörätieverkko saatiin valmiiksi 1980-luvulla. Keskusta-alueella pyöräilyn edellytyksiä on 1990-luvulta lähtien kehitetty määrätietoisesti Aurajokirantojen kehittämisellä, kevyen liikenteen Teatterisillalla, leventämällä Tuomiokirkkosillan ja Hämeenkadun pyöräteitä sekä toteuttamalla pyöräteitä myös liikekeskustaan. Pyöräilyvuoden aikana valmistuu Brahenkadulle keskustan läpikulkeva pyörätie linja-autoasemalta pääkirjastolle. Turun uusi rakennusjärjestys velvoittaa myös toteuttamaan uudisrakennuksiin riittävän pyöräpysäköinnin.

Varsinais-Suomessa on monien tahojen yhteistyönä panostettu pyöräilyn ja muiden kestävien liikennemuotojen edistämiseen mm. Pyörällä töihin -kilpailun sekä Autottoman päivän ja Liikkujan viikon tapahtumien yhteydessä monien yhteisöjen yhteistyönä. BUSTRIP -projektissa kansainvälinen asiantuntijaryhmä on arvioinut Turun kehitysvaihetta kestävän liikenteen kannalta. Projekti jatkuu kestävän liikenteen suunnitelman laatimisella. Hankkeen varoin Turkuun on palkattu kevyen liikenteen asiamies, joka toimii kansalaisten yhteyshenkilönä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisessä sekä laatii kävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelman. Pyöräilyvuoden 2007 aikana Turussa järjestetään useita tapahtumia pyöräilyn edistämiseksi.

Suomi pyöräilee on vuodesta 1991 alkaen myöntänyt pyöräilyviikolla keväisin pyöräilykunta -tunnustuksen esimerkillisestä työstä pyöräilyn edistämiseksi ja  sen turvallisuuden parantamiseksi. Sen ovat aiemmin saaneet Oulu, Vaasa, Kerava, Pori, Helsinki, Iisalmi, Valkeakoski, Lahti, Jyväskylä, Joensuu, Espoo, Raisio, Vantaa, Kouvola ja Kangasala. Erikoistunnustuksen ovat saaneet Tiehallinto ja Salon seudun kevyen liikenteen edistämishanke.

 

Tiedote 16.3.2007

YleX Aamun Mikko ”Peltsi” Peltola on Vuoden pyöräilijä

YleX Aamun Mikko ”Peltsi” Peltola on nimetty Vuoden pyöräilijäksi. Vuoden pyöräilijän nimeämisestä päätti Suomi pyöräilee -yhteistyötoimikunta.

Mikko ”Peltsi” Peltola on monipuolinen pyöräilyn harrastaja ja hän on tuonut harrastustaan innostuneesti esille julkisuudessa. Peltsi on usein puhunut myös kypärän käytön puolesta ja ollut mukana liikenneturvallisuustyössä mm. viime vuonna järjestetyssä YleX:n ja Liikenneturvan yhteisessä Pelasta kallonen -kampanjassa.

Valintaansa Peltsi kommentoi näin: ”Pyöräily on ollut minulle rakas harrastus siitä lähtien, kun isä vei minut apupyörien kanssa Pirkkolan kentälle ja otti ne pois. Itkien huomasin, että minähän osaan ajaa pyörällä ilman apupyöriä!”

Peltsin ensimmäinen kesätyöpaikka oli polkupyöräkorjaamolla. Maastopyöräilyn rantautuessa Suomeen 1980 -luvun lopulla, hän huomasi, että pyöräilyn alalajeista maastopyöräily sytyttää eniten. Nykyisin Peltsi ottaa maastopyöräilyharrastuksen tosissaan:

” Toivon, että yltiöpäistä kaupunkimetsien rakentamista rajoitettaisiin, koska maastopyöräily tapahtuu metsissä olevilla poluilla ja kallioilla.”

Suomi pyöräilee on vuonna 1980 opetusministeriön aloitteesta perustettu laajapohjainen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on pyöräilyn kaikinpuolisten edellytysten ja turvallisuuden lisääminen. Jo lähes 30 vuotta jatkuneessa toiminnan taustalla ovat mukana opetus-, liikenne-, sisäasiain-, ympäristö sekä sosiaali- ja terveysministeriö, muita julkisen hallinnon tahoja, kotimainen pyöräteollisuus, alan tukku- ja vähittäiskauppa sekä lukuisa määrä kansalais- ja liikuntajärjestöjä.

Aiemmin Vuoden pyöräilijöiksi on valittu Esko Riihelä 1996, Jorma Palo 1997, Claes Andersson 1998, Satu Hassi 1999, Jukka Rintala 2000, Petri Linna 2003, Seija Väre 2004, Marjatta Uusitalo 2005 ja Esko Meriluoto 2006.

Suomi pyöräilee -yhteistyötoimikunnassa ovat mukana mm. Pyöräilykuntien verkosto, TUL, Helkama Velox, Polkupyöräteollisuusyhdistys, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenneturva, Helsingin polkupyöräilijät, Suomen Retkeilymajajärjestö, Suomen Latu, Helsingin kaupunki, Invalidiliitto sekä Urheilu- ja vapaa-aikatukkuliikkeet.

 

 

Tiedote 16.3.2007

Pyöräilyvuosi starttaa Fillari 07 -messuilla

Pyöräilyvuosi 2007 pyörähtää toden teolla käyntiin Fillari -messujen aikaan. Pyöräilylle ja pyöräilijöille pyhitetty teemavuosi avataan virallisesti avajaisshow’n myötä lauantaina17.3.2007 messujen Sporttilavalla kello 13.45.

Suomalaisten asenteet pyöräilyä ja pyöräilyn kehittämistä kohtaan ovat myönteisiä. Esimerkiksi YTV:n vuonna 2004 suorittaman laajan haastattelututkimuksen perusteella pyöräilyn osuutta pitäisi kasvattaa kyselyyn vastanneista noin 80 prosentin mukaan. Saman tutkimuksen mukaan sekä päättäjistä että asiantuntijoista pyöräilyn osuutta seuraavan 20 vuoden aikana lisäisi 94 prosenttia.

Vuonna 2006 tehdyn kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan pyöräilyä harrastaa 828 000 aikuista suomalaista. Pyöräily on edelleen kävelylenkkeilyn jälkeen toiseksi suosituin laji. Vuonna 1994 pyöräilyä harrasti 660 000 henkeä. Pyöräilyn harrastajamäärä on kuitenkin ollut laskussa 1990-luvun lopulta lähtien. Nyt kuitenkin toivotaan, että harrastajamäärät saataisiin uudelleen kasvuun Pyöräilyvuoden myötä.

Polkupyöräily on sekä liikennemuoto että liikuntamuoto. Pyöräilyn edistämisen yhteiskunnalle tuomia etuja voidaan tarkastella liikenneturvallisuus-, kansanterveys- ja ympäristönäkökulmasta.

- Pyöräily on tärkeä osa liikenteen kokonaisuutta. Sen olosuhteiden parantamisella ja kaikinpuolisella kehittämisellä on merkittävä rooli yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta, toteaa Pyöräilyvuoden organisoinnista vastaavan Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Pasi Korhonen. - Pyöräilyn arvo on sen inhimillisyydessä, terveellisyydessä ja ympäristöystävällisyydessä.

Pyöräilyvuosi pyrkii liikuttamaan

Pyöräilyvuoden keskeisenä visiona on saada suomalaiset pyöräilemään enemmän. Tähän päämäärään pyritään ensinnäkin vaikuttamalla potentiaalisiin pyöräilijöihin ja toisaalta vaikuttamalla pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen.

Pyöräilyvuosi näkyy ja kuuluu moni eri tavoin pitkin vuotta. Kevätkauden teemana on työmatkapyöräily, joka huipentuu toukokuun 15. päivä vietettävään valtakunnalliseen Pyörällä töihin -päivään. Tuolloin starttaa kesän yli kestävä työporukoille suunnattu Kilometrikisa.

Kesällä kantavana teemana on kulttuuripyöräily – pyöräilykulttuuri. Sen myötä toukokuussa käynnistyy Tuunaa fillari -kisa.

Pyöräilyvuoden pääyhteistyötahoina ovat opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Tiehallinto, Helkama Velox Oy, Kansanterveyslaitos, Kuntaliitto, Liikenneturva, Terveyden edistämisen keskus, UKK-instituutti, Suomen Liikunta ja Urheilu, Yleisradio, Invalidiliitto, Suomen latu ry, Työterveyslaitos, TUL sekä Motiva Oy.

Lisätietoja kampanjoista ja tapahtumista löytyy internetistä osoitteesta www.pyöräilyvuosi.fi


Tiedote 6.3.2007

Pyöräilyvuoden 2007 uusi projektikoordinaattori aloitti

Pyöräilyvuoden 2007 uudeksi projektikoordinaattoriksi on nimetty Tommi Sirviö 5.3.2007 alkaen. Koulutukseltani Sirviö on filosofian maisteri. Sirviö on toiminut aikaisemmin tutkijana Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella. Tutkimuksissaan hän on käsitellyt eroosio-ongelmia mm. Keniassa ja Nepalissa. Lisäksi hän on tutkinut kivikautisten asuinpaikkojen ympäristöjä sekä Venäjällä että Suomessa. Sirviö on toimittanut lukuisia tutkimusaiheisiin liittyviä tieteellisiä artikkeleita ja konferenssijulkaisuja. Lisäksi Sirviö on toimittanut ja kääntänyt useita yleistajuisia tietokirjoja.

Ota yhteyttä Pyöräilyvuoteen 2007 liittyvissä asioissa!

Yhteystiedot:

Tommi Sirviö
Pyöräilykuntien verkosto ry.
Pyöräilyvuosi 2007
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
p: 09 - 771 2541
gsm: 044 - 550 1445
e-mail: tommi.sirvio@poljin.fi