Tiedote 12.8.2008

Verkostolle uusi toiminnanjohtaja

Pyöräilykuntien verkoston uudeksi toiminnanjohtajaksi valittiin Matti Hirvonen, joka siirtyi tehtävään Suomen Ladun koulutus- ja järjestöpäällikön tehtävistä elokuun alussa.

Verkoston toimintaa aikaisemminkin läheltä seurannut Hirvonen on vakuuttunut, että viime aikojen ilmastonmuutoskeskustelu on vauhdittanut yleisen asenneilmapiirin muutosta pyöräilyn ja kevyen liikenteen kannalta myönteiseen suuntaan.

”Nyt jos koskaan täytyy valtiolta ja kunnilta ja löytyä konkreettisia tekoja pyöräilyn ja jalankulun olosuhteiden parantamiseksi. Kevyttä liikennettä suosiva liikennepolitiikka on tärkein osatekijä ympäristöystävällisen, viihtyisän, turvallisen ja liikkumaan kannustavan yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseksi,” Hirvonen painottaa.

Verkoston tehtäväkenttää Hirvonen pitää haastavana, mieluisana ja erittäin tärkeänä: ”Verkoston jäsenkunnat ovat todellisia kevyen liikenteen edellekävijöitä, joiden kannustavan esimerkin kautta parhaat toimintamallit välittyvät koko maahan. Jäsenkuntien määrän lisäämiseen on erinomaiset mahdollisuudet.”

Pyöräilykuntien verkoston harjoittama aktiivinen ja monipuolinen viestintä on keskeinen tehtävä Hirvosen mukaan myös jatkossa. Pyörämatkailun edistäminen, yritysyhteistyön laajentaminen ja verkoston rahoitustilanteen parantaminen ovat myös tärkeitä kehittämisalueita, hän arvioi.   

Hirvonen on 35-vuotias liikunta- ja matkailualan ammattilainen, joka tunnustautuu intohimoiseksi työmatkapyöräilijäksi, hyötyliikkujaksi ja retkeilijäksi.

Tiedote 18.6.2008

Liikenne- ja viestintävaliokunta vaatii kevyen liikenteen ja sen resurssien parempaa huomioimista liikennepoliittisessa selonteossa

Liikenne- ja viestintävaliokunta on saanut valmiiksi Eduskunnassa käsiteltävänä olevan Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelma vuodelle 2020 eli liikennepoliittinen selontekoa koskevat kannanottonsa. Valiokunta ottaa voimakkaasti kantaa mm. kevyen liikenteen puolesta.

Kannanotossaan liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa, että maankäytön ja liikenteen seudullista ja valtakunnallista suunnittelua ja niihin liittyviä ohjausmenetelmiä on kehitettävä määrätietoisesti, jotta yhdyskuntarakenne eheytyy ja liikkumisen tarve vähenee. Valiokunnan kannanoton mukaan kevyen liikenteen tarpeet on otettava huomioon maankäytössä, kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa ja kevyen liikenteen väylien rahoitus on turvattava.

Selonteon osoittamat toimenpiteet ja resurssit riittämättömiä

Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että selonteossa kevyen liikenteen rooli on jäänyt suhteellisen vähäiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan, sillä noin kolmannes päivittäisistä matkoista tehdään kävellen tai pyöräillen. Koko maan noin 78 000 kilometrin mittaisesta maantieverkosta vajaat 5 000 kilometriä on varustettu kevyen liikenteen väylillä. Arvioiden mukaan uusien väylien tarpeita on suunnilleen yhtä paljon. Nykytahdilla kaikkien näiden väylätarpeiden rakentaminen veisi 50 vuotta, ja selonteon mukaisella perustienpidon rahoituksella Tiehallinnon mahdollisuudet rakentaa uusia kevyen liikenteen väyliä vähenevät entisestään.

Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää selonteossa todettua kevyen liikenteen turvallisuuden heikentymistä erittäin valitettavana kehityksenä. Valiokunta toteaa, että kevyen liikenteen väylien osalta tarpeet ovat huomattavia, mutta selonteossa esitetyt toimenpiteet ja resurssit kevyen liikenteen väylien rakentamiseksi ovat täysin riittämättömiä.

Liikenne- ja viestintävaliokunta yhtyy ympäristövaliokunnan lausuntoon siitä, että etenkin taajamien kevyen liikenteen verkostojen rakentaminen ja kestävien joukkoliikenneratkaisujen aikaansaaminen ovat tavoitteita, joissa valtion ja kuntien yhteistyötä voidaan lisätä. Maankäytöllä ja kaavoituksella sekä liikennetarpeiden ennakoinnilla voidaan ratkaisevasti parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita.

Lasten liikenneturvallisuuteen satsattava

Liikenne- ja viestintävaliokunta pitää selonteon linjausta lasten liikkumisen ja koulumatkojen turvallisuuden varmistamisesta erittäin tärkeänä. Kouluikäisiä lapsia tulee säännöllisesti opastaa käyttämään joukkoliikennettä ja liikkumaan turvallisesti jalan ja pyörällä. Vanhempia tulee valistaa lasten turvalliseen kuljettamiseen autossa, ja koulu- ja päivähoitokuljetusten turvallisuudesta tulee huolehtia. Valiokunta yhtyy sivistysvaliokunnan näkemykseen siitä, että kevyen liikenteen turvallisuus on ensisijaisen tärkeä juuri koululaisille. Selonteossa ei ole esitetty konkreettisia toimenpiteitä noin 400 000 lapsen ja nuoren päivittäisen turvallisuuden edistämiseen liikenteessä. Valiokunta korostaa, että liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvien päätösten vaikutukset tulee arvioida erityisesti lasten ja kouluteiden liikenneturvallisuuden kehittymisen kannalta.

Selonteon mukaan vaalikaudella kohdennetaan teemahankerahoitusta muun muassa pääteiden turvallisuuden parantamiseen keskikaideohjelmalla ja joukko- ja kevytliikenteen olosuhteiden parantamiseen. Valiokunta pitää tätä linjausta hyvänä, sillä perusrahoituksen alhainen taso on merkinnyt kuntien kannalta tärkeiden paikallisten hankkeiden, kuten kevyen liikenteen väylien ja pienten liikenneturvallisuushankkeiden vähentymistä.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/livm_9_2008_p.shtml

Verkosto hakee uutta TOIMINNANJOHTAJAA

Pyöräilykuntien verkosto ry on kunnallis-, valtion- ja tiehallinnon sekä järjestöjen ja muiden tahojen välinen yhteistyöverkosto. Verkoston tehtävänä on edesauttaa pyöräilyn ja muun kevyen liikenteen kehittämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekä tuottaa kevyen liikenteen edistämiseen liittyvää materiaalia.

Vuonna 1997 perustetulla verkostolla on keskeinen rooli kevyen liikenteen edunvalvojana ja edistäjänä Suomessa.

Polkupyöräily on sekä liikenne- että liikuntamuoto. Pyöräilyn edistämisen yhteiskunnalle tuomia etuja voidaan tarkastella niin liikenneturvallisuus-, kansanterveys- kuin ympäristönäkökulmastakin.

Pyöräilykuntien verkosto ry

etsii

toiminnanjohtajaa

Toiminnanjohtajan työnkuva on laaja-alainen, jonka keskeisiin tehtäviin lukeutuu tiedottaminen ja toimituksellinen työ (Poljin -lehden päätoimittajuus). Toimiin kuuluvat myös mm. hankkeiden suunnittelu ja koordinointi, kampanjoinnin suunnittelu ja toteutus, internetsivujen toimittaminen ja ylläpito sekä yhteyksien pitäminen yhteistyökumppaneihin.

Tehtävän hoitaminen edellyttää monipuolisia kirjallisen ja suullisen viestinnän taitoja. Korkeakoulututkinto, kevyen liikenteen alan tietämys, projektityön haasteiden tuntemus ja kielitaito katsotaan eduksi. Odotamme myös hyvää yhteistyökykyä, kehityshalukkuutta sekä positiivista elämänasennetta.

Vapaamuotoiset palkkatoivomuksen ja ansioluettelon sisältävät hakemukset tulee toimittaa torstaihin 12.6.2008 mennessä osoitteella Pyöräilykuntien verkosto ry, Toinen linja 14, 00530 Helsinki tai sähköpostitse yhdistyksen toiminnanjohtajalle. Lisätietoja antavat toiminnanjohtaja Pasi Korhonen, etunimi.sukunimi@poljin.fi, 040 - 419 4555 sekä hallituksen puheenjohtaja Antero Naskila 09 - 3103 7123.

Osmo Soininvaarasta Vuoden pyöräilijä

Kirjailija Osmo Soininvaara on nimetty Vuoden pyöräilijäksi. Vuoden pyöräilijän nimeää Suomi pyöräilee -yhteistyötoimikunta.

Kirjailija Osmo Soininvaara on intohimoinen pyöräilijä. Kilometrejä hänelle kertyy vuosittain noin 4 000. Vähintään kerran vuodessa hän pyrkii hermojen lepuuttamiseksi, kunnon kohottamiseksi ja vatsan pienentämiseksi tekemään viikon pyöräretken, useimmiten jossain ulkomailla.

Viime vuonna Soininvaara polki pyörällään Tallinnasta Nizzaan. Hän raportoi matkansa edistymisestä päivittäin Helsingin Sanomien verkkosivuilla mainostaakseen pyörämatkailua. Matkasta on ilmestynyt myös kirja, Fillarilla Nizzaan, innostamaan muitakin vaihtamaan löhölomat aurinkorannoilla seikkailulliseen vaellukseen läpi Euroopan.

Osmo Soininvaara haluaisi edistää pyöräilyn asemaa paitsi kuntoilu- ja matkailumuotona, myös kaupunkien sisäisenä päivittäisenä liikennemuotona.

- Pyörällä pääsee usein nopeammin kuin taksilla, toteaa Soininvaara. - Työmatkat sujuisivat hyvin pyöräillen, jos vallitseva pukeutumiskulttuuri olisi vapaamielisempi ja jos työpaikoilla olisi suihkutilat. Kotimaisen yrittäjän toivoisi kehittävän pyöriin kätevän kauppakassiksi sopivan satulalaukkumallin.

- Pyöräilyssä yhdistyvät huvi, hyöty ja terveys, tiivistää Soininvaara.

Aiemmin Vuoden pyöräilijöiksi on valittu Esko Riihelä 1996, Jorma Palo 1997, Claes Andersson 1998, Satu Hassi 1999, Jukka Rintala 2000, Petri Linna 2003, Seija Väre 2004, Marjatta Uusitalo 2005, Esko Meriluoto 2006 ja Mikko ”Peltsi” Peltola 2007.

Suomi pyöräilee on vuonna 1980 opetusministeriön aloitteesta perustettu laajapohjainen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on pyöräilyn kaikinpuolisten edellytysten ja turvallisuuden lisääminen. Jo lähes 30 vuotta jatkuneessa toiminnan taustalla ovat mukana opetus-, liikenne-, sisäasiain-, ympäristö sekä sosiaali- ja terveysministeriö, muita julkisen hallinnon tahoja, kotimainen pyöräteollisuus, alan tukku- ja vähittäiskauppa sekä lukuisa määrä kansalais- ja liikuntajärjestöjä.

Suomi pyöräilee -yhteistyötoimikunnassa ovat mukana mm. Pyöräilykuntien verkosto, TUL, Helkama Velox, Polkupyöräteollisuusyhdistys, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenneturva, Helsingin polkupyöräilijät, Suomen Retkeilymajajärjestö, Suomen Latu, Helsingin kaupunki, Invalidiliitto sekä Urheilu- ja vapaa-aikatukkuliikkeet.

Liikennepoliittinen selonteko jättää kevyen liikenteen liian vähälle huomiolle

Liikennepoliittisen selonteon lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa tiistaina 1. huhtikuuta. Selonteko tuo ensimmäistä kertaa ilmastonmuutoksen laajemmin liikennepoliittiseen keskusteluun.

Liikenneministeri Anu Vehviläisen (kesk) mukaan selonteosta tulee kansallisen liikennepoliittisen päätöksenteon väline, joka laaditaan aina hallituskausittain. Tämä edistää suunnittelua sekä kustannusarvioiden toteutumista.

Selonteon tärkeimpänä tavoitteena on tuoda pitkäjänteisyyttä liikennepolitiikkaan. Siinä linjataan vaalikauden liikennepolitiikan investoinnit sekä pidemmän aikavälin tavoitteet ulottuen vuoteen 2020 saakka.

Selonteon mukaan liikennepolitiikkaa on jatkossa arvioitava entistä enemmän ilmastopolitiikan näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen hillintää koskevat kannanotot liittyvät erityisesti joukkoliikenteeseen. Kevyen liikenteen kehittäminen jää siinä liian vähälle.

Liikennepoliittisessa selonteossa kerrotaan, että pyöräily ja jalankulku otetaan entistä paremmin huomioon maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa.

Eduskunnassa kevyt liikenne sai huomiota itse selonteon tekstiä enemmän. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen oli huolenaiheena läpi puoluekentän oppositiosta hallitukseen ja vasemmistosta oikeistoon.

- En ymmärrä, miten kevyen liikenteen väylien tilanne on päästetty maassamme tällaiseksi. Rakentaminen on ollut lähes nollassa monessa maakunnassa, ja tarve samaan aikaan olisi ollut satoja kilometrejä, esitti huolensa kokoomuksen Timo Heinonen.

Lue koko juttu.

Tiedote 14.4.2008

Seminaariantia:

Pyöräilyä liikenteessä ja – mielenmaisemissa

Liikuntatieteellisen Seura, Yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen seura ja Pyöräilykuntien verkosto järjestivät keskustelevan seminaarin pyöräilyn tilasta ja tulevaisuudesta huhtikuuna alussa Tieteiden talolla Helsingissä. Seminaari-iltapäivän aikana käytiin keskusteluja niin pyöräilystä liikennesuunnittelun kannalta, pyöräilystä elämäntapana kuin pyöräilyn tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista.
Seminaari koostui kolmesta osiosta, joista ensimmäisessä alustuspuheenvuorot käyttivät professori Timo Ernvall Teknillisestä korkeakoulusta ja suunnittelija Mikko Laaksonen Turun kaupungilta. Ernvall kertoi laajasti pyörämatkoista, kaupunkirakenteesta ja pyöräilystä sekä pyöräilyn kehittämistarpeista. Mikko Laaksosen alustus perustui Turkuun esimerkkikaupunkina. Laaksonen kertoi pyöräilyn olevan Suomessa joukkoliikennettä suositumpi kulkumuoto kaikilla Turkua pienemmillä kaupunkiseuduilla. Turussa niiden kulkumuoto-osuudet ovat suunnilleen tasoissa.
Toisen session alustajina toimivat yliassistentti Kalervo Ilmanen Jyväskylän yliopistosta ja johtaja Heli Saari Ellaresta. Ilmanen lähestyi pyöräilyä elämäntapana. Paljon ympäri vuoden pyöräilevänä pyöräily on hänelle ruumiillisen kokemuksen paikka. Saari kertoi laajasti pyörämatkailusta ja pyörämatkailijan tarpeista. Ne poikkeavat usein arkiliikkujan tarpeista, mutta niillä on myös paljon yhteisiä tarpeita.
Seminaarin kolmannessa osiossa alustajina kuultiin tutkija Mikko Jalasta Helsingin Kauppakorkeakoulusta ja päätoimittaja Heikki Kuvaa Sporttimyyjä -lehdestä.

.

Tiedote 31.3.2008

Pyöräilyviikko: ”Pyöräillen näet enemmän”

Valtakunnallista Pyöräilyviikkoa vietetään 10.–18. toukokuuta 2008. Viikon teemana on ”Pyöräillen näet enemmän”.

Polkupyörä on tyylikäs ja kaikin puolin erinomainen tapa liikkua paikasta toiseen. Pyöräillessä aistii ympäristöään, havainnoi maisemaa ja elämää – Pyöräillessä näkee enemmän.

Kaupungeissa polkupyörä on elegantti valinta ja usein nopein kulkuneuvo. Pyörä sopii kaupunkiajoon mainiosti. Se on liikkumisvälineenä hiljainen, halpa, ekologinen ja nopea. Se ylläpitää viihtyisää kaupunkiympäristöä eikä parkkeerauskaan tuota ongelmia. Pyörällä on näppärä kurkistella kulman taakse ja löytää uusia kiintoisia kohteita.

Työmatkapyöräily herättää kehon joka solun, ajatukset tuulettuvat ja työpäivä alkaa vireänä. Samalla täyttyy helposti kuntoliikunnan suositus. Päivittäisellä matkalla reitin ympäristö elää vuodenaikojen mukana. Aina löytyy uusia vivahteita.

Polkupyörällä taittuvat lyhemmät päiväretket ja pidemmät lomamatkat. Kesäisten vehmaitten laidunten ja kimaltelevien järvenselkien halki polkiessa mieli lepää. Kotomaamme koko kuva avautuu aistiemme armoille.

Polkupyörä tarjoaa edullisen kyydin ympäri vuoden. Pyöräily on flirttailevaa cruisailua, kiireetöntä köröttelyä, pikaisia polkaisuja, hikisiä treenejä, lomailua ja arkista aherrusta. Ja pyöräilijä näkee matkallaan enemmän.

Valtakunnallista Pyöräilyviikkoa vietetään vuosittain toukokuun puolivälissä. Pyöräilyviikon tarkoitus on pitää esillä pyöräilyn moninaista merkitystä kertomalla sen eduista niin yhteiskunnan kuin yksittäisen ihmisenkin kannalta.

Pyörällä töihin -päivää vietetään vuosittain Pyöräilyviikon tiistaina eli tänä vuonna tiistaina 13. toukokuuta. Pyörällä töihin päivä kannustaa edistämään työmatkapyöräilyä ja kaikinpuolista työmatkaliikuntaa.

Pyöräilyviikon päätapahtumana järjestetään Helsingin Fillarifestari Itä-Helsingissä 15.-18.5.

Pyöräilyviikon koordinoinnista vastaa Suomi pyöräilee organisaatio yhdessä Pyöräilykuntien verkoston kanssa.

Tiedote 1.3.2008

Porvoo pyöräilyvuoden 2008 pyöräilykunta

Suomi pyöräilee -yhteistyövaliokunta on nimennyt Pyöräilyvuoden 2008 pyöräilykunnaksi Porvoon. Tunnustus luovutettiin Porvoon edustajille Fillari 08 -messujen yhteydessä järjestettävän Suomi pyöräilee -tietoiskun alussa. Porvoon puolesta tunnustuksen vastaanotti tekninen ja ympäristöjohtaja Matti Arvinen.

Pyöräilyllä on Porvoossa suuri merkitys liikennemuotona. Ja tämä näkyy, sillä polkupyörät ja pyöräilijät ovat vahvasti näkyvillä kaupunkikuvassa. Pyöräilyn osuus kaikista Porvoossa tehtävistä matkoista onkin 16 prosenttia, kun koko maassa se on noin yhdeksän prosenttia. Porvoo on myös tunnettu menestyneistä kilpapyöräilijöistään.

Porvoossa on viime vuosien aikana parannettu pyöräilyolosuhteita monin tavoin. Viime vuonna mm. rakennettiin Haikkoon uusi 4 kilometrin pyörätie (yhteishanke Uudenmaan tiepiirin kanssa), sekä parannettiin vaarallisena pidettyjen ylityskohtien turvallisuutta. Lisäksi toteutettiin ensimmäistä kertaa kaupungin pyörätiet ja pyörämatkailureitit kattava kartta. Viime vuonna myös otettiin käyttöön yksityisen yrityksen lahjoittamat kaupunkipyörät.

– Työ ei tähän lopu, sillä useita kevyen liikenteen verkon täydentämishankkeita on tarkoitus tehdä lähiaikoina myös kaupunkialueella, toteaa Porvoon kaupungin liikenneinsinööri Hanna Linna-Varis. Tärkeintä kuitenkin olisi saada käyntiin useiden valtion maanteiden varteen sijoittuvien kevyen liikenteen väylien rakentaminen.

Hinthaaran taajaman kevyen liikenteen väylien rakentaminen käynnistyy tämä vuonna, mutta lukuisat muut kasvavat kyläkeskukset odottavat edelleen omia väyliään.

– Kaupunkipyörätkin saavat kunnostettuna jatkoaikaa, ja mahdollisesti täydennystä sopivan sponsorin löydyttyä, lisää Linna-Varis.

Porvoon lyhyt etäisyys pääkaupunkiseudusta tekee kaupungista houkuttelevan kohteen pyöräturisteille, joiden on mahdollista kulkea matkan toinen sivu vaikkapa laivalla. Porvoo tarjoaa Vanhan Porvoon lisäksi lukuisia kiintoisia retkikohteita esimerkiksi saariston kylissä tai Edelfeltin jäljillä.

Suomi pyöräilee on vuodesta 1991 alkaen myöntänyt pyöräilyviikolla keväisin pyöräilykunta -tunnustuksen esimerkillisestä työstä pyöräilyn edistämiseksi ja  sen turvallisuuden parantamiseksi. Sen ovat aiemmin saaneet Oulu, Vaasa, Kerava, Pori, Helsinki, Iisalmi, Valkeakoski, Lahti, Jyväskylä, Joensuu, Espoo, Raisio, Vantaa, Kangasala sekä Turku. Erikoistunnustuksen ovat saaneet Tiehallinto ja Salon seudun kevyen liikenteen edistämishanke.

Tiedote 1.3.2008

www.PyöräillenSuomessa.fi tarjoaa tietoa ja vinkkejä pyörämatkailijalle

Pyöräillen Suomessa -pyörämatkailusivut on avattu osoitteessa www.PyöräilleSuomessa.fi

Kesän pyörämatkailu ja -retkeilykausi on kynnyksellä. Suomessa on loistavat mahdollisuudet pyörämatkailulle. Maamme tarjoaa monipuolisia ja vaihtelevia maisemia niin kulttuurin kuin luonnon ystäville.

Uuden www.PyöräilleSuomessa.fi -internetsivut tarjoavat runsaasti tietoa ja vinkkejä kesän matkaa suunnittelevalle. Sivuilla kerrotaan pääasiassa kotimaan tarjoamista pyörämatkailun mahdollisuuksista. Lisäksi täältä löytyy vinkkejä retken suunnitteluun ja toteutukseen. Olemme koonneet alueittain pyörämatkailijoille sopivia palveluja ja palveluntarjoajia. Voit tarkistaa millaisia juuri pyörämatkailijoille tarkoitettuja palveluja missäkin päin Suomea on tarjolla.

Sivuille on koottu viljalti tietoutta pyörämatkailusta seitsemään eri osioon. Pyörämatkailureiteissä esitellään Fillarioppaiden reitit, valtakunnalliset reitit sekä alueellisia ja paikallisia reittejä. Kartat ja oppaat -osiossa tuodaan esille pyörämatkailijan tarvitsemia oppaita ja karttoja, sekä niiden ostopaikkoja. Matkailupalveluihin on listattu runsaasti linkkejä yleisistä matkailusivuista, pyörämatkapakettien tarjoajista sekä pyöränvuokraus ja -huoltopalveluista alueittain. Matkailuvinkit -osio käsittelee retken suunnittelua ja retkelle valmistautumista sekä listaa yleisimmät pyörämatkailijan tarvitsemat varusteet. Maastopyöräily kertoo linkkien avulla Suomen parhaat maastopyöräilyreitit alueittain.

Palveluntarjoajille -osio on tarkoitettu pyörämatkailupalveluja suunnitteleville yrityksille. Sivuilla on myös lomake, jolla voi ilmoittaa omista palveluistaan sivujen ylläpitäjille, mikäli sivujen tiedot yritysten tarjoamista palveluista ovat puutteelliset tai ne puuttuvat kokonaan. Ulkomaille -osioon on kerätty linkkejä ulkomaisista pyörämatkailusivuista.