Talvipyöräily

Suomessa talvikausi on pitkä. Syksyn loskaiset kelit alkavat yleensä Etelä-Suomessakin viimeistään marraskuulla. Keväällä lunta saattaa hyvinkin tulla vielä toukokuussa.

Syksyn pimeys ja märkyys koettelee

Kun kuulas alkusyksy on takanapäin, ja säät ovat vaihtuneet marraskuun räntäsateisiin ja pimeyteen, niin moni miettii, miten jaksaisi jatkaa pyöräilyä kelirikon aikana. Heleistä pyöräilykeleistä synkkään, sateiseen ja tuuliseen säähän siirtyminen muodostuu monille taitekohdaksi, johon pyöräily vuosittain päättyy.

Marraskuussa et ehkä pysty pitämään yllä ihan samoja nopeuksia kuin alkusyksyllä, ja joudut mahdollisesti varaamaan työmatkaan hieman enemmän aikaa. Oikeilla varusteilla ja asenteella pyöräilystä märemmälläkin kelillä pystyy nauttimaan. Loppusyksyllä pyöräteillä on hyvää tilaa. Ja sateella ilma on raikasta ja puhdasta hengittää. Kun kelirikkovaiheen yli pääsee, alkavat jälleen mukavammat kunnon talviset pyöräilykelit.

Talvipyöräily on loistavaa kuntoilua

Useimmille talvipyöräilyn tärkein motiivi on kuntoilu. Säännöllinen ympärivuotinen pyöräily edistääkin erinomaisesti kuntoa ja terveyttä. Toiseksi tärkein motiivi on se, että polkupyörä on myös talvella usein nopein tapa liikkua kaupunkialueilla.

Suurimpina esteinä pyöräilyn jatkamiseksi talvikaudelle pidetään kylmyyttä, liukkautta, kurjaa säätä ja heikkoa talvikunnossapitoa. Moni myös kuvittelee pyöräilyn olevan vaarallisempaa talvisaikaan.

Syitä pyöräillä ympäri vuoden:

  • Tilastojen mukaan talvipyöräily ei ole sen vaarallisempaa kuin kesällä pyöräilykään.
  • Pyöräily kaupunkialueilla on usein nopein ja halvin liikkumismuoto.
  • Talvisin keskustojen ilmanlaatu on huonoimmillaan autojen päästöjen takia.