Poljin 7/2016 on ilmestynyt!

31. joulukuu 2016 - 2:21 | Matti Hirvonen

Lue lehden pdf-versio täällä.  Aiheina:

Pääkirjoitus: Kunnossapidolla säästöjä. Liukastumiset  ja  kaatumiset  tuottavat  yhteiskunnalle  kymmenien  miljoonien  eurojen  kustannukset niin terveydenhuollon kuormituksena kuin menetettyinä työpäivinä. Helppokäyttöisen palautejärjestelmän avulla kuntalaiset voivat ilmoittaa havaitsemistaan vaaranpaikoista  ennen  kuin  loukkaantumisia  ehtii  tapahtua.  Erityistä  huomiota  olisi  syytä  kiinnittää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttämiin väyliin.

Pyöräliikenne.fi – Helsingin suunnitteluohje suunnannäyttäjänä. Helsingin  kaupunki-  ja  liikennesuunnittelun  tueksi  keväällä  valmistunut  pyöräväylien  sunnitteluohje  ja  siihen  liittyvä  koulutus ovat olleet suosiossa. Vuoden 2016 aikana suunnitteluohjeen käyttöön koulutettiin yhteensä 230 suunnittelijaa, joista  suuri  osa  on  muita  kuin  Helsingin  kaupungin  työntekijöitä. Helsingin  ohje  on  ensimmäinen  erityisesti  kaupunkiympäristöön  tarkoitettu  pyöräliikenteen  suunnitteluohje  Suomessa.  Se  on  periaatteiltaan  ja  laatutavoitteiltaan  selkeästi  kunnianhimoisempi, kuin pari vuotta sitten valmistunut valtakunnallinen  Jalankulku-  ja  pyöräilyväylien  suunnitteluohje. Siksi muidenkin pyöräilykuntien kannattaa hyödyntää sitä aktiivisesti.

Malmö – Ruotsin pyöräilykaupunkien eliittiä. Malmössä kaikki on naurettavan lähellä ja tulevaisuuden suunta selvä: tiivistetään, ei hajauteta. Pyöräilyn edistäminen on ennen kaikkea keino tuottaa resurssitehokkaita ratkaisuja arvokkaassa kaupunkitilassa. Eroteltujen väylien ja laadukkaiden risteysalueiden lisäksi huomion kiinnittää kaupungin ylpeyden aihe eli pyöräpysäköinti. Malmö on toteuttanut maailman huippuluokkaa olevia liityntäpysäköintialueilta. Suurin ja suosituin on Malmön rautatieaseman liityntäpysäköinti (1 800 pyöräpaikkaa), jossa   pyöräilijää suorastaan hemmotellaan palveluilla. Poimi Minna Raatikan vierailun hedelmät, joista selviää Malmön menestyksen salaisuus strategioista risteyksiin ja linjauksista levähdyskaiteisiin.

Pyörällä kouluun – talvellakin! Kävely ja pyöräily koulumatkoilla vähenevät aikuisten valintojen seurauksena. Samaan aikaan pohditaan kuumeisesti, miten saataisiin lapset liikkumaan enemmän. Jos kehityssuunta pysyy samana, henkilöautolla tai linja-autolla kuljetettavia koululaisia on lähitulevaisuudessa jo noin puolet koululaisista. Onneksi on ennakkoluulottomia edelläkävijöitä, kuten Lappeenrannassa eräs koulu,   jonka   opettaja  on  innostanut  oppilaitaan  ”pulikointia,  pyöräilyä  ja  puuroa”  -teemalla  pyöräilemään  aamuseitsemältä  uimahalliin  ja  sieltä uinnin jälkeen koululle. Aamupuuron tarjoaa koulu. Lukuvuodessa on 190 koulupäivää ja koululaisilla siten 380 mahdollisuutta kulkea koulumatkansa omin voimin. Lue Sanna Ojajärven kirjoitus konkreettisine toimintavinkkeineen, kuinka koulumatkoja on mahdollisuus muuttaa aktiivisemmiksi ja virkistävämmiksi. Voitaisiinko esim. koulujen ympäristöt rauhoittaa moottoriajoneuvoliikenteeltä siten, että koululaisille tarjoutuisi tilaisuus kävellä vähintään 500 metriä koulumatkoillaan. Pyöräilykuntien verkoston toive tulevalle vuodelle on: entistä enemmän kouluja mukaan pyöräilykautta pidentäviin ja aktivoiviin tapahtumiin ja entistä vähemmän pyöräilyrajoituksia kouluihin.

Sibbesborgilainen valitsee pyörän – koska se on kätevin tapa liikkua. Sipoon kunta haluaa luoda Sibbesborgista kävelijöitä ja pyöräilijöitä hemmottelevan asuinpaikan. Tavoitteen saavuttamiseksi kunta lähti kehittämisprojektiin, jossa luotiin kaavoitukseen käyttöön työkaluja kilpailukykyisen pyöräliikenteen verkon suunnitteluun. Sen avulla saadaan vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin:  Mitkä asiat pyöräliikenteestä tulee muistaa kaavoitusvaiheessa? Matka-aikavertailu: Onko liikenneverkko pyöräilyn matka-ajan kannalta kilpailukykyinen? Sijainti maankäytössä: Kuinka hyvin pyöräliikenteen väylä saavuttaa alueen asukkaat? Väylätyyppi: Minkälainen pyöräliikenne-infra kannattaa valita millekin kadulle? Lumitila: Kuinka paljon tilaa talven aikana satanut lumi vaatii? Sipoossa on nyt varmistettu, että tulevilla sibbesborgilaisilla on mahdollisuus valita pyörä ensisijaiseksi vaihtoehdoksi arjen matkoillaan.

Miten pyöräilyverkkoa kannattaa kehittää? B-net tuottaa kunnille tietoa – tapaus Rauma.  Pyöräilyn verkkosuunnitelman laatimisesta oli Raumalle moninainen hyöty. Nyt kaupungilla on kehittämisohjelma vuosiksi eteenpäin sekä tietoa, mihin väylästön kehittämisrahaa kannattaa suunnata. Lisäksi pyöräilyn status nousi kuntalaisten ja päättäjien silmissä. B-Netissä pyöräilyverkkoa suunnitellaan  neljässä  vaiheessa:  nykytilakatsaus,  tavoiteverkon laatiminen, pullonkaulojen määrittäminen ja lopullinen pyöräilyverkon suunnittelu. Lisäksi työ on jaettu kolmeen  kaistaan:  analyysi,  suunnittelu  ja  viestintä. Myös sidosryhmätyö oli Raumalla läpileikkaavaa ja kansalaiset saivat saivat äänensä kuuluville niin karttapohjaisen palautekanavan kuin työpajojenkin kautta. Lue Kalle Vaismaan kiteyttävä kuvaus ja Terhi Lahtisen (Rauman kaupunki) kommentit prosessista.