POLJIN 10/07

Eväitä ensi vuotta varten

Pyöräilyvuosi 2007 on päättymässä ja on aika suunnata katse tulevaan. Suuri teemavuosi antoi paljon eväitä kehittää pyöräilynedistämistä myös tulevina vuosina. Loppusyksyn aikana olemme hioneet vuoden 2008 toimintalinjoja. Ensi vuonna panostetaan erityisesti kotimaiseen pyörämatkailuun ja entistä parempiin internetsivuihin. Pyöräilykuntien verkostolla ja Suomi pyöräilee -hankkeella on yhteinen osasto Fillari 08 -messuilla, jossa pyöräilyvuosi 2008 polkaistaan kunnolla käyntiin. Messuilla on ensimmäistä kertaa esillä laajempi pyörämatkailua esittelevä osastokokonaisuus ja oma osastomme on osa tätä kokonaisuutta.

Ensi vuonna panostetaan entistä paremmin kuntia ja pyöräilijöitä palvelevampiin internetsivuihin. Tähän liittyen talven aikana avataan vuonna 2007 pilottiversiona avatut pyörämatkailu -internetsivut. Poljin -internetsivuista rakennetaan määrätietoisesti kattavampaa kevyen liikenteen tietopankkia. Niille kootaan esimerkkejä niin hyvistä kuin varoittavia esimerkkejä huonoista ratkaisuista.

Ensi vuonna on myös pyrkimys luoda yleistä pyöräilyn kampanjamateriaalia. Muutama vuosi sitten suuren suosion saaneita kortteja on tarkoitus painaa uudelleen. Pyöräilykuntien verkosto, Pyöräilymerkki ja pyörämatkailu tarvitsisivat myös omaa markkinointimateriaalia, jota voisi jakaa messuilla ja eri tilaisuuksissa.

Toukokuisen pyöräilyviikon tiistaina vietetään toista kertaa Pyörällä töihin -päivää. Samalla tulee starttaamaan viime kesänä suosion saanut Kilometrikisa.

Suurkiitos kaikille Pyöräilyvuoden 2007 toteutuksessa mukana olleille. Kiitos kuuluu niin ideoijille, käytännön puurtajille, sanoman eteenpäin viejille kuin rahoittajillekin.

Rauhallista joulunaikaa ja onnellista Pyöräilyvuotta 2007 kaikille Poljin -lehden lukijoille!

Pasi Korhonen,
päätoimittaja

POLJIN 9/07

Älä lannistu pimeydestä – lumen myötä kirkastuu

Monelle talvipyöräilyn haasteellisin aika on marras-joulukuun pimeä aika, jolloin taivaalta tulee vuoroin vettä, räntää ja lunta ja lämpötila pyörii lähellä nollaa.

Talvipyöräily ei ole tutkimusten mukaan sen vaarallisempaa kuin pyöräily kesälläkään. Toki alkutalven pimeydessä ja liukkaudessa on omat vaaransa. Nyt pimeimpään aikaan kannattaa muistaa, ettei riitä että itse näkee – täytyy myös tulla nähdyksi. On aika itsekästä ajaa pimeällä pyörällä. Ja kun tiet alkavat olla liukkaat, helpottaa kulkua nastarenkaat.

Olen viime viikkoina suorittanut hyvin epätieteellistä havainnointia pyöräilijöiden valoista. Olen aikani kuluksi laskenut työmatkoillani kuinka monella näkemälläni pyöräilijällä on hämärässä tai pimeässä liikkuessaan valot. Ja tulos on ällistyttävän hälyttävä – pimeää porukkaa riittää. Näinä aikoina, kun kaupan hyllyt pursuavat uusia helppokäyttöisiä valaisimia, alle puolet meistä vaivautuu hankkimaan halvan henkivakuutuksen. Joinakin päivinä havaitsemistani pyöräilijöistä vain noin 20 prosenttia käytti valoa. Toisina päivinä valaisin oli noin kuudella kymmenestä. Ja punainen takavalo palaa vain parilla prosentilla pyöräilijöistä.

Talven liukkauksien äkkitilanteiden varalta kannattaa myös hiukan harjoitella. Kokeilkaa liukkaalla pinnalla mitä tapahtuu, kun teette äkkijarrutuksen. Toki lopulta oman ajotapa ratkaisee liikkumisen turvallisuuden. Muista ennakoiva ajotapa, oikea tilannenopeus ja muiden huomioiminen.

Ja pian koittaa se oikea talvi eteläisimpäänkin Suomeen.

Pasi Korhonen,
päätoimittaja

POLJIN 8/07

Euroopassa panostetaan pyöräilyyn

Pyöräilyn edistäminen otetaan Euroopassa nyt vakavasti johtuen sekä terveydellisistä, ilmastonmuutos- että liikenteellisistä syistä. Nyt ovat mukaan lähteneet myös suurkaupungit. Tämä nousi hyvin esille kesällä Münchenissä järjestetyssä Velo-City -konferenssissa.

Pyöräilyasioita on käsitelty jo pitkään isojen maiden hallitus- ja parlamenttitasolla toisin kuin Suomessa. Yleinen tavoite on laskea henkilöautomatkojen osuutta. EU:n liikennekomissaari Barrot kertoi konferenssiin lähettämässään videossa aikovansa edistää pyöräilyä. EU:n roolista ja tehtävistä toimenpiteistä on tarkoitus keskustella tarkemmin seuraavassa Velo-City -konferenssissa vuonna 2009, joka pidetään tästä syystä Brysselissä, mutta myös jo sitä ennenkin.

Tavoitteet vaativat toteutuakseen poliittista päätöksentekoa ja sitoutumista sekä kaupungeissa että valtiolla. Rahaa ja resursseja tarvitaan sekä rakentamiseen että muuhun pyöräilyn edistämiseen. Kokemus on osoittanut, että pelkkä verkon rakentaminen ei riitä. Suomessa kehitys on viimeisen 10 vuoden aikana ollut hitaampaa kuin monissa muissa maissa.

Euroopassa ajankohtaisen näkemyksen mukaan pyöräilyn edistäminen on osa koko liikennepolitiikkaa ja erityisesti tärkeä osa liikkumisen ohjaus -politiikkaa (Mobile Management). Monessa kaupungissa ja maassa pyöräilyn kulkumuoto-osuus- ja kasvutavoitteet ovat varsin kovia. Siksi pyöräilyn edistämiseen sijoitetaan runsaasti rahaa. Kaupunkipyörät yleistyvät, mutta isoina ja kalliina järjestelminä, joilla pyritään vaikuttamaan myös kulkumuotojakaumaan. Myös pyörämatkailua kehitetään ja siihen liittyen myös pyörien kuljetusta junissa.

Antero Naskila, hallituksen puheenjohtaja

POLJIN 7/07

Kestävää liikkumista

Kestävä liikkuminen kuormittaa ympäristöä ja yhteiskuntaa mahdollisimman vähän. Me kaikki voimme omilla liikkumisvalinnoillamme ja toimintatavoillamme vaikuttaa. Mutta olemme välillä liian laiskoja ja mukavuudenhaluisia.

Mitkä ovat ne seikat, jotka todellisuudessa vaikuttavat esimerkiksi työmatkojemme matkustustapaa valittaessa. Matkan pituus, eri liikennemuotojen saatavuus tai käytettävyys, sää, matkakokonaisuus. Jokainen valinta on yksilöllinen. Mutta näihin valintoihin voidaan vaikuttaa. Joukkoliikennevälineet eivät aina ole siistejä, niiden aikataulut pettävät ja välillä on jopa turvaton olo. Pyöräteitä ei aina ole, ne on osin huonosti hoidettuja ja välillä ne ovat täynnä vääriä ajoneuvoja. On selvää, että kestävää liikkumista tukevaa infrastruktuuri täytyy kehittää ja niiden palveluja ja saavutettavuutta parantaa.

Mutta liikkumistapavalintojamme täytyy myös ohjailla. Autopysäköinnin säätely olisi pätevä tapa ohjata liikkumista, mutta tätä konstia käytetään maassamme vain vähän. Pysäköintimaksuilla pystyttäisiin vaikuttamaan valintaan tehokkaasti, mutta suuri osa kaupunkien pysäköinnistä on edelleen maksutonta. Asiaa perustellaan usein keskusta-alueiden kilpailukyvyn puolustamisella.

Yksi tehokas normatiivinen keino vähentää auton käyttöä työmatkoilla olisi työnantajien tarjoamien pysäköintipaikkojen verottaminen työsuhde-etuna, kuten Ruotsissa jo tehdään. Suurilta työpaikoilta, aluerakennushankkeilta sekä suurilta toimitilarakennushankkeilta voitaisiin myös edellyttää liikkumissuunnitelmien laatimista.

Nyt siis kaivataan sekä taloudellisia että normatiivisia ohjauskeinoja sekä tiedollista ohjausta ja uusien innovatiivisten liikennepalvelujen kehittämistä.

Pasi Korhonen, päätoimittaja

POLJIN 6/07

Pyöräilyn osuutta liikenteestä nostettava

Liikenneministeri Anu Vehviläinen puhui Oulussa liikennepoliittisen selonteon aluetilaisuudessa. Hän uskoo älykkään liikenteen yleistymisen vähentävän liikenteen päästöjä ja parantavan liikenneturvallisuutta. Tulevaisuuden tekniikka tekee todennäköisesti liikenteestä puhtaampaa ja turvallisempaa. Ministeriössä siis valmistellaan liikennepoliittista selontekoa. Eduskunnalle annettava selonteko sisältää liikennejärjestelmän kokonaisuuteen perustuvan kehittämis- ja investointiohjelman, jonka aikajänteenä on 10–15 vuotta. Hallitus ottaa kantaa väyläinvestointeihin selonteon valmistuttua.

Pyöräilykuntien verkoston selontekoa koskevassa lausunnossa esitetään, että jalankulun ja pyöräilyn osuutta liikenteestä täytyy nostaa ja niiden käyttöä lisätä sekä kansanterveys- että erityisesti pyöräilyä myös ilmastonmuutossyistä, joissa molemmissa ne omaavat huomattavia mahdollisuuksia. Lisäksi kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita, toimintaedellytyksiä ja houkuttelevuutta parannetaan siten, että niiden yhteenlaskettu kulkumuoto-osuus kasvaa ja yhteiskunnan sekä kansalaisten sidonnaisuus henkilöautoon vähenee.

Keinoina esitämme, että laaditaan Valtioneuvoston periaatepäätös kevyen liikenteen tavoitteista ja edistämisestä, huolehditaan ministeriön kävelyn ja pyöräilyn edistämis- ja tutkimusohjelmien toteuttamisesta ja kehittämisestä sekä nimetään tätä varten kevyen liikenteen johtoryhmä tai neuvottelukunta. Esitämme myös, että ministeriöille varataan määrärahoja kevyen liikenteen edistämis- ja kehittämistoimintaan, valtion tiemäärärahoja kohdistetaan nykyistä selvästi enemmän jalankulku- ja pyöräteiden rakentamiseen ja valtio osallistuu esimerkiksi 25 %:n kustannusosuudella tärkeisiin kaupunkikeskustojen pyörätiehankkeisiin niiden edistämiseksi.

Pelkkä tulevaisuuden teknologiaan nojaaminen ei nykytilanteessa auta. Tarvitsemme konkreettisia keinoja kevyen liikenteen edistämiseksi.

Pasi Korhonen,
päätoimittaja

POLJIN 5/07

Lisää informaatiota

Muistan elämäni ajalta kolme polkupyörällä sattunutta onnettomuutta. Yksikään niistä ei ole ollut todella vakava. Ensimmäisen kerran, viitisentoista vuotta sitten, ajoin kovaa vauhtia uudehkolla maastopyörälläni kadussa olleeseen isoon kuoppaan ja lensin ohjaustangon yli katuun. Kyynärluun pää painui kasaan, veneluuhun tuli pieni murtuma ja lisäksi sain mustelmia ja ruhjeita joka puolelle. Eivät ne hidastaneet. Seuraavan kerran ajoin kymmenisen vuotta sitten kovaa vauhtia yllättäen eteeni auenneeseen taksinoveen. Muutama mustelma.

Ja nyt, muutama päivä sitten, työmatkalla pamautin nokkakolarin mopon kanssa. Poljin kovaa ja ohitin alamäessä hitaamman kulkijan. Mäen alla mutkan ja nyppylän takaa kurvasi mopo keskellä väylää. Pari sormea turvoksiin ja mustaksi sekä reisi mustaksi ja pahaan kramppiin. Jokohan se nyt hidastaisi?

”Kunnon mopokuski ei kaahaa” otsikoi Liikenneturva tiedotteensa toukokuun lopulla. Mopo, johon törmäsin, ei ehkä ajanut ylinopeutta, eikä kuskikaan ollut juuri mopokortin saanut kokematon nuorukainen. Mutta kuskin vastaväitteistä huolimatta, sillä väylällä ei ollut lupa mopoilla. Hän oli siitä lapsesta saakka ajanut. Ja mopo kurvaa pyörää vauhdikkaammin mutkien ja nyppylöiden takaa.

Viritetyllä mopolla ajaminen liikenteessä on, niin kuin Liikenneturva kertoo, turvallisuusriski. Mutta suuri on myös mopoilijoiden tietämättömyyden määrä. Missä saa ajaa ja missä ei? Voisiko väylien varsille asettaa mopolla ajo kielletty -merkkejä? Tai lisätä muutoin informaatiota. Vaikka kirjoittamalla asfalttiin: EI MOPOILLE.

En itse kuitenkaan tahdo sanoa ei mopoille. Mopo on ympäristöystävällisempi kulkuväline kuin henkilöauto.

Pasi Korhonen,
päätoimittaja

POLJIN 4/07

Panostakaa kevyeen liikenteeseen!

Uusi hallitus lupaa kiinnittää huomiota kevyen liikenteen väyliin. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan. Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen hallitusohjelman tavoitteeksi oli kirjattu kevyen liikenteen väylien lisääminen.

On hyvä, että hallitusohjelmassa mainitaan kevyt liikenne. Mutta pelkkä maininta ei riitä. Edellinen hallitus ei lisännyt merkittävästi kevyen liikenteen väyliä. Muutamien kymmenten kilometrien vuosivauhti on lähinnä pakonomaiselta tuntuvaa. Tiepiirien jalankulku- ja pyöräteiden rakentamisohjelmat ulottuvat nykyrahoituksella ja jo nykyisilläkin tarpeilla 50 - 100 vuoden päähän. Kevyen liikenteen väylän kilometrin rakentaminen on kuitenkin todella edullista suhteessa autoväylän rakennuskustannuksiin. Sen sijaan sinne sijoitetut satsaukset tulevat moninkertaisina takaisin sosiaali- ja ympäristösektoreilla.

Kun puhutaan vaihtoehdoista henkilöautoliikenteelle, pyöräily ja jalankulku jäävät auttamatta juhlapuheissa joukkoliikenteen kehittämisen jalkoihin. Kuitenkin kevyen liikenteen kulkutapojen osuus on 32 prosenttia kaikista matkoista. Henkilöautoilun osuus matkoista on 58 prosenttia ja julkista liikennettä käytetään 8 prosentilla matkoista.

On sinänsä oikein, että julkista liikennettä kehitetään, mutta sinne ei saa viedä kaikkia voimavaroja. Tällä hetkellä kolmannes kaikista matkoista tehdään jalankulkijana tai pyörällä. Tavoite voisi olla kääntää negatiivinen kehityssuunta reilusti positiiviseksi.

Pasi Korhonen,
päätoimittaja

POLJIN 3/07

Narskuu ja kirvelee

Keväisen pyöräilyn kannalta ikävin asia on pois siivottavan hiekan narskuminen hampaissa ja kirveleminen silmissä. Keväällä katujen kuivuttua niille talvena aikana useasta eri lähteestä kertynyt hiukkasmassa pöllyää ilmaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta. Hengitettävien hiukkasten vuorokausipitoisuudet saattavat kohota yli kymmenkertaisiksi keskimääräiseen tasoon verrattuna. Tämä aiheuttaa monille suoranaisia hengitysvaikeuksia. Katupöly voi aiheuttaa myös silmätulehduksia. Etenkin pääkaupunkiseudulla ilmanlaatu on aika ajoin erittäin huono, mutta ilmanlaatuongelmia saattaa olla myös pienemmissä taajamissa. Kuntia on jo vuosia patistettu hoitamaan katujen puhdistus tehokkaammin.

Näkyvin keino vähentää pölyä on katujen laajamittainen kevätsiivous. Keinoja on muitakin. Kolmivuotisessa KAPU -hankkeessa (Katupölyn vähentäminen kevätpuhdistuksen ja talvikunnossapidon) etsittiin uutta tietoa erilaisista puhdistuslaitteista ja -menetelmistä. Niitä ovat esimerkiksi hiekoituksen korvaaminen suolauksella tai CMA:lla (kalsiummagnesiumasetaatti), tehostettu auraus ja lumen poisto, jossa samalla lähtee hiekkaa ja likaa, keväinen tehopesu sekä hiekoitusmateriaalin laadun, määrän ja levityksen parannukset. Laadukas, pesty ja isorakeinen hiekka pienentää pölyhaittoja.

Keinoja ja menetelmiä ilmanlaadun parantamiseksi on monia. Nyt tarvitaan nopeita ja konkreettisia päätöksiä.

Pasi Korhonen,
päätoimittaja

POLJIN 2/07

Yhteistyö vie eteenpäin

Pyöräily on mukava ja toimiva liikenne- ja liikuntamuoto myös talvella, etenkin lyhyemmillä, muutaman kilometrin matkoilla. Tämä asian on ymmärretty Oulun seudulla jo vuosikymmeniä sitten. Ensin kaupungin ja sitten koko alueen yhteisenä päämääränä on luoda kevyen liikenteen edistymiselle itsenäisinä liikennemuotoina kunnolliset edellytykset.

Oulun seutu sai ensimmäisenä Suomessa yhteisen yleiskaavan. Vuonna 2005 valmistui seitsemän kunnan vahvistama yhteinen yleiskaava, jota ollaan nyt laajentamassa kymmenen kuntaa kattavaksi. Yleiskaavaan kytkeytyvän seudullisen liikennesuunnitelman 2020 osana alueella käynnistyi viime vuonna myös kevyen liikenteen strategia- ja palvelutasosuunnitelman laatiminen.

Laaja-alaista yhteistyötä tehdään myös liikenneturvallisuuden kehittämisen eteen. Tästä hyvä esimerkki on Jyväskylän seudun liikenneturvallisuusseminaarin anti. Liikenneturvallisuussuunnitelman avulla etsitään liikenneympäristön ongelma- ja parantamiskohteita sekä kehitetään eri hallintokunnissa tehtävää liikenneturvallisuustyötä. Suunnitelmiin kytkeytyvien seminaarien tavoitteena on parantaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näitä toimijoita on monia, mutta yhteistyö heidän kesken ei aina ole niin mutkatonta.

Laaja ja kärsivällinen yhteistyö on edellytys kevyen liikenteen edistämisessä myös koko valtakunnan alueen mittakaavassa.

Pasi Korhonen,
päätoimittaja

POLJIN 1/07

Enemmän kevyttä liikennettä

Lihavuuden aiheuttamien sairauksien hoitokulut ovat yhteiskunnalle jo nyt noin 260 miljoonaa euroa vuodessa. Maksumiehistä suurimpia ovat valtio 30 prosentin ja kunnat 24 prosentin osuudella. Valtion ja kuntien pitäisi ottaa aiempaa tehokkaammin huomioon lihavuuden torjunnan tärkeys. Samalla täytyisi nähdä hyötyliikunnan ja ylipäänsä liikunnan edistämiseen kohdistettujen satsauksien tuomat säästöt sosiaalisektorilla.

Viime aikoina yritykset ovat halunneet panostaa entistä enemmän työntekijöidensä hyvinvointiin. Yritykset ja yhteisöt käyttävät noin 280 miljoonaa euroa vuodessa liikkumisen tukemiseen. Yrityksille onkin tarjolla monenlaisia tapoja edistää liikunnallista elämäntapaa. Toivottavasti yhä useammalla työpaikalla huomataan tukea myös työmatkapyöräilyä.

Maalisvaalien lähestyessä poliitikot jälleen innostuvat lupailemaan äänestäjille parempaa huomista. Pimeän ja vesisateisen alkutalven masentamina huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut. Samaan aikaan on käyty kovaa keskustelua liikalihavuudesta ja sen torjumisesta. Näiden laajojen keskustelujen ja lähestyvien vaalien myötä myös yhä useammat puolueet ovat muuttaneet linjaansa ympäristömyönteisemmäksi ja ottaneet kantaa liikunnan lisäämisen merkityksen puolesta.

Kevyen liikenteen kehittäminen ja edistäminen on yksi ratkaisu molempiin huoliin. Kuitenkin Tiepiirien jalankulku- ja pyöräteiden rakentamisohjelmat ulottuvat nykyrahoituksella ja jo nykyisilläkin tarpeilla 50 - 100 vuoden päähän ja erilaisille pyöräliikenteen valtakunnallisille edistämishankkeille ja -ohjelmille on hyvin vaikea saada rahoitusta. Haaveenamme on, että seuraavassa hallitusohjelmassa puututtaisiin tähän ongelmaan.

Ja siten toivomme vakavasti, että nämä eivät jää pelkiksi vaalinaluspuheiksi.

Pasi Korhonen,
päätoimittaja

POLJIN 12/06

Talvikunnossapito osana Pyöräilyvuotta

Talvipyöräilykausi on Suomessa pitkä. Jaloin hankkeen yhteydessä tehdyn laajan talvipyöräilyä käsittelevän selvityksen mukaan merkittävimmiksi esteiksi nousivat liukkaus, kylmyys ja pelko talvella pyöräilyn vaarallisuudesta. Tiehallinnon teettämän uuden "Päivittäisen tieliikenteen koettu palvelutaso” -tutkimuksen mukaan kevyen liikenteen väylien kunto sopii käyttäjien mukaan arkikäyttöön. Tärkein tyytyväisyyteen vaikuttava tekijä on epätasaisuus. Samaisen tutkimuksen mukaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvattomuuden tunne on kasvanut huomattavasti.

Kevyen liikenteen väylien talvikunnossapitoa täytyy edelleen kehittää ja laatutasoa nostaa. Kehitettävää on niin luokituksissa, käytetyissä välineissä kuin asenteissakin. Jaloin tutkimuksen mukaan kesällä pyöräilevät voisivat jatkaa myös talvella, mikäli väylien kunnossapito olisi parempaa. Talvipyöräilylle on maassamme vielä paljon potentiaalia, mutta käyttäjämäärien lisääminen edellyttää väylien kunnossapitäjiltä kovasti töitä. Toivottavasti kunnissa herättäisiin ymmärtämään, että kevyen liikenteen väyliin ja niiden kunnossapitoon sijoitetut eurot tulevat korkojen kera takaisin. Panostukset näkyvät ajan myötä niin edistyneessä liikenneturvallisuudessa, kohentuneessa kansanterveydessä kuin parantuneessa ympäristön laadussa.

Pian joulukiireiden ja -pyhien jälkeen käynnistyy pyöräilylle omistettu teemavuosi. Pyöräilyvuoden 2007 aikana pyöräilylle on luvassa nostetta ja näkyvyyttä. Vuoden keskeisenä visiona on saada suomalaiset pyöräilemään enemmän. Tähän päämäärään pyritään ensinnäkin vaikuttamalla potentiaalisiin pyöräilijöihin ja toisaalta vaikuttamalla pyöräilyn olosuhteiden kehittämiseen. Alkavan teemavuoden yhtenä ensimmäisistä tehtävistä onkin tuoda talvipyöräilyä laajasti esiin eri medioiden välityksellä.

Hyvää Joulua ja Iloista Uutta Pyöräilyvuotta 2007!

Pasi Korhonen
päätoimittaja