Hallitusohjelmassa liikennepolitiikan tavoitteiksi on todettu laadukkaat ja toimintavarmat liikenneväylät. Ne ovat perusedellytys yhteiskunnan tehokkaalle, alueellisesti ja sosiaalisesti tasavertaiselle ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle toiminnalle.

Tavoitteena on pitkäjänteinen liikenneväylien ylläpito ja kehittäminen. Lisäksi liikennepolitiikan tavoitteita ovat esimerkiksi joukkoliikenteen toimintaedellytysten ja palvelujen parantaminen sekä liikenneturvallisuuden edistäminen.

liikenne- ja viestintäministeriö

Liikennepoliittinen selonteko

Liikennepoliittinen selonteko edistää Suomen liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä. Hallitus laatii liikennepoliittisen selonteon vaalikausittain. Asia kirjattiin Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan.

Liikennepoliittisessa selonteossa kevyestä liikenteestä sanotaan seuraavaa:

"Joukko- ja kevytliikenne houkutteleviksi vaihtoehdoiksi

Kevyt liikenne

Noin kolmannes päivittäisistä matkoista tehdään kävellen tai pyöräillen. Jalan ja pyörällä liikkuminen vaikuttaa myönteisesti fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Kevytliikenteen asema on vahvin pienissä kaupungeissa. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen edistää myös joukkoliikennettä, koska joukkoliikenteen käyttöön liittyy lähes aina jalankulkua tai pyöräilyä. Myös lyhytmatkaista autoliikennettä voidaan korvata kevytliikenteellä.

Kunnat vastaavat suurimmasta osasta kevytliikenteen väyliä. Tiehallinto vastaa yleisten teiden varrella sijaitsevista kevytliikenteen väylistä sekä yleistä tietä risteävien kevytliikenteen väylien järjestelyistä. Yleisiä teitä risteäviä kevytliikenteen väyliä tarvitaan useimmiten kuntien maankäytön kehittymisestä. Nykyisin tällaisia kuntien tarvitsemia kevytliikenteen investointeja kyetään toteuttamaan erittäin vähän, koska perustienpidon rahoitus kohdennetaan ensisijaisesti välttämättömiin hoito- ja ylläpitotoimiin. Kevytliikenteen väylien tekninen taso tulee nykyistä joustavammin sovittaa kulloisiinkin liikkumistarpeisiin sen sijaan, että väylät olosuhteista riippumatta toteutetaan samojen, liian kaavamaisten standardien mukaisesti.

Maankäytöllä ja kaavoituksella voidaan ratkaisevasti parantaa jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita. Tiiviissä keskustoissa kevyellä liikenteellä on yleensä huonommat edellytykset kuin niin sanotuissa metsälähiöissä tai kaupunginosien välisillä reiteillä, mutta toisaalta matkat ovat lyhyitä. Viihtyisä ympäristö kannustaa kävelemään ja pyöräilemään.

Käyttäjien tarpeet on otettava nykyistä paremmin huomioon. Esimerkiksi mahdollisuuksia lasten omaehtoiseen liikkumiseen tulee lisätä yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Näin siitäkin syystä, että nuoruudessa omaksutut liikkumistottumukset säilyvät usein aikuisiässä. Iäkkäitä jalankulkijoita haittaavat muun muassa autojen paljous sekä huonosti valaistut väylät."

 
Selonteossa on esitetty liikennepolitiikan tavoitetila vuonna 2020 sekä keskeisimmät toimet, joilla tavoitetila saavutetaan.

Kohdassa ilmastonmuutos ja joukkoliikenne linjataan kevyen liikenteen kehitystä seuraavasti:

"Pyöräilyn ja jalankulun tarpeet otetaan entistä paremmin huomioon maankäytön suunnittelussa ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Laaditaan toimintalinjat kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi."

Liikennepoliittisen selonteon lähetekeskustelu käytiin eduskunnassa tiistaina 1. huhtikuuta. Juttu keskustelusta löytyy täältä.