Keravalla talvikunnossapitokalustoa pyritään keskittämään keskustaan, joka on vaativin alue, koska siellä on paljon liikkujia ja liikennettä. Kaupunkitekniikan liikennesuunnittelija Marko Mäenpään mukaan asukkaiden on joskus vaikea ymmärtää, että tonttikadun ei ole mahdollista olla samassa aikataulussa yhtä hyvässä kunnossa kuin suurten pääväylien.

- Kunnossapitoa ei päästä aloittamaan joka alueelta ja joka suunnasta yhtä aikaa, eikä sitä voida kustannusten vuoksi mitoittaa huipputehon mukaan, Mäenpää selittää.

Kunnossapidon tavoitteena ei tietenkään ole se, että talvellakin vallitsisi kesäkeli, Mäenpää muistuttaa. Siispä ulkona liikkujillakin on ”omavastuu”, ja heidän tulee omien varusteidensa ohella ottaa huomioon olosuhteet ja vuorokaudenaika.

Keravan kaupungin tiemestari Kari Peurala kertoo, että asukkailta saadaan jonkin verran talvikunnossapitoa koskevaa palautetta. Pari vuotta sitten pyöräilijät esimerkiksi huomauttelivat hiekoitussepelistä, sillä se on aiheuttanut pyöränrenkaiden puhkeamisia. Materiaali kuitenkin tutkitutettiin ja todettiin säännösten mukaiseksi.

Palautetta tulee myös silloin, kun sulamisen seurauksena muodostuu ja kertyy paljon loskaa, jota ei ehditä saada pois niin nopeasti kuin asukkaat haluaisivat, vaikka sohjon osalta senttimetrimäärät ovatkin Keravan käyttämässä talvikunnossapidon luokituksissa matalat. Palautemäärät ovat kuitenkin loppujen lopuksi aika pieniä, Peurala summaa.

Palautteet ovat sikäli johtaneet Keravalla tuloksiin, että tilanteissa pyritään toimimaan nopeammin. Lisäksi liukkaudentorjuntamateriaalia on tutkittu ja kehitelty ja materiaalilaatuja on jopa vaihdettu palautteen seurauksena.

Peurala kuitenkin toteaa, että kaikessa on aina puolensa. Ohuemmat liukkaudentorjuntamateriaalit ovat taas siitä ongelmallisia, että ne pölyävät paljon herkemmin, mikä aiheuttaa sään kuivuessa omat hankaluutensa. Pölyämisen ehkäisyä on puolestaan painotettu ympäristöterveysohjelmassa.

- Kaluston pitää olla liikkeellä, jos ykkösluokan kevyenliikenteenväylällä on kolme senttimetriä kuivaa lunta, Peurala linjaa. Loskan kohdalla kriittinen senttimetrimäärä on alhaisempi. Kunnossapito suhteutetaan liikkujamääriin. Keravalla se kohdistuu erityisesti keskustaan, koska siellä sijaitsevat liike- ja kävelykatualueet, joilla liikkuu eniten väkeä. Asemalle johtavat väylät ja bussireitit sekä kyläosiosta toiseen johtavat pääväyläverkostot priorisoidaan ensimmäisiksi.

Pyrkimys toimivaan ja sujuvaan

Toimivuus on hyvän talvikunnossapidon synonyymi. Kevyen liikenteen on voitava sujua, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkumisen on oltava kohtuullisen helppoa. Vanhojenkin ihmisten pitää pystyä kulkemaan asianmukaisissa oloissa.

- Jos kevyen väylän verkoston puoli toimii, niin muutkin hommat toimivat hyvin, Peurala linjaa.

Kerava joutuu jatkuvasti kohtaamaan tietyn erityisongelman. Kerava on murrosaluetta. Ei olla rannikolla eikä mantereella. Päivän mittaan voi siis kelien vaihtelun takia olla viisikin eri olomuotoa. Siksi Keravalla kevyen liikenteen turvallisuudessa ei ole kyse vain aurauksesta, vaan täällä on tärkeää panostaa liukkauden torjuntaan, Peurala tähdentää. Väylien on oltava hyvässä kunnossa.

- Keravalla satsataan vanhoihin, vaikeasti liikkuviin asukkaisiin ja yleensä kevyen liikenteen väyliin tavallaan enemmän kuin autoihin, sillä autothan kyllä pärjäävät pienessä hangessakin, Peurala jatkaa.

Keravan kaupunki tarkkailee kunnossapitoon kuluvaa rahamäärää. Erillistä kevyen liikenteen väylien ja ajoratojen kulujen seurantaa ei kuitenkaan ole, vaan tarkkailu toteutuu isommalla skaalalla työvaiheittain, Peurala kertoo. Keravan kaupungilta kuluu vuosittain 550.000–600.000 euro talvikunnossapitoon. Alueurakkana tapahtuvat työt (urakoinnissa n. 45 % alueista) ovat kiinteähintaisia. Liukkaudentorjuntamateriaalia menee joinakin vuosina tuplasti muihin vuosiin verrattuna, koska talvet voivat poiketa toisistaan paljonkin. Keravan talvikunnossapito ei ole kuitenkaan vielä koskaan kärsinyt tyhjentyneestä kassasta. Eli kulujen arviointi on hallinnassa, Peurala huomauttaa. Talven kulut voivat kostautua jonkin verran ainoastaan kesän töissä.