Kotimaisia tilastoja pyöräilystä ja kevyestä liikenteestä
Kotimaista tilastotietoa pyöräilystä ja kevyestä liikenteestä on
saatavilla vaihtelevasti.
Kevyen liikenteen väylät
Yleisten teiden varsilla
Tiehallinto rakentaa ja ylläpitää yleisten teiden varsilla olevia kevyen liikenteen väyliä.
Vuoden 2007 alussa maanteiden varsilla oli yhteensä 5 497 kilometriä kevyen liikenteen väyliä (mukana myös molemmin puolin tietä olevat osuudet). Tiehallinnon väyläverkostosta noin 508 kilometrin kunnossapitovastuu oli muiden kuin Tiehallinnon vastuulla - yleensä kuntien.
Väylät on pääsääntöisesti rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana.
Kunakin vuonna 1. tammikuuta niiden tieosuuksien pituus, joiden varrella on kevyen liikenteen väylä:
Vuosi            Kilometriä     Lisäystä
2007Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 4Â 884Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 66
2006 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 4Â 818Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 88
2005Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 4Â 730Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 47
2004Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 4Â 683Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 175
2003Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 4Â 508Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 126
2002Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 4Â 382Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 80
2001Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 4Â 302Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 96
2000Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 4Â 206Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 131
1999 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 4Â 075Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 178
1998 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 3Â 897Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 109
1997Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 3Â 788Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 154
1996Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 3Â 634Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 209
1995 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 3Â 425Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 225
1994Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 3Â 200Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 265
1993Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 2Â 935Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 172
1992Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 2Â 763Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 165
1991Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 2Â 598Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 102
1990 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 2Â 496Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 170
1989 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 2Â 326Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 111
1988 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 2Â 215Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 128
1987 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 2Â 087Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 142
1986 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 1Â 945Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 157
1985 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 1Â 788Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 136
1984 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 1Â 652Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 215
1983 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 1Â 437Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 156
1982 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 1Â 281Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â + 142
1981 Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â Â 1Â 139
Katujen varsilla
Yleisten teiden varsilla olevien kevyen liikenteen väylien lisäksi niitä on runsaasti myös kuntien ylläpitäminä katujen varsilla.
Tarkka määrää ei ole tiedossa, mutta arvion mukaan kuntien ylläpitämien kevyen liikenteen väylien kokonaispituus on noin 10 500 kilometriä.
Esimerkiksi Helsingissä on 1150 km pyöräteitä, jotka palvelevat sekä pyöräilijöitä että jalankulkijoita. Pyöräreiteistä yli 700 km on asfaltoitu. Kevyenliikenteen rantareittejä Helsingistä löytyy peräti 90 km.
Kevyen liikenteen väyliä yhteensä
Yhteenlaskettu kevyen liikenteen väylien kokonaispituus on noin 16 000 kilometriä.
Henkilöliikennetutkimus
Valikoituja tuloksia vuosilta 1998-1999 ja 2004-2005
Säännöllinen koko maan kattava
liikennetutkimus on noin kuuden vuoden välein tehtävä suuri kansallinen
Henkilöliikennetutkimus.
Henkilöliikennetutkimuksia on tehty vuosina 1974, 1980, 1986, 1992,
1998/1999 ja 2004/2005. Otantamääristä johtuen ainoastaan vuosien
1998/1999 ja 2004/2005 tutkimustulokset ovat keskenään
vertailukelpoisia.
Koko maassa eri liikennemuotojen yleisyyttä mitataan yleisesti
matkaluvulla ja matkasuoritteella. Matkaluku kertoo, kuinka monta matkaa henkilö määrättynä aikana. Matkasuorite kertoo kuinka monta kilometriä
henkilö tekee määrättynä aikana. Tutkimusten mukaan
henkilöautoliikenteen osuus kulkumuotona on kasvussa kevyen liikenteen
kustannuksella. Julkisen liikenteen osuus sen sijaan on pysynyt
ennallaan.
Kulkutapaosuudet (%) kotimaan matkoilla matkaluvun ja matkasuoritteen mukaan vuosina 1998 ja 2004 (Excel-taulukko ja kaaviot).
Tiepiireittäin tehdyssä vertailussa matkasuoritteen osalta näkyy selvästi, että julkisen liikenteen osuus tehdyistä matkoista on suurin Lapissa ja Uudellamaalla, missä puolestaan henkilöautoilu ja muu yksityinen liikenne on vähäisintä. Suurin henkiköautoilun matkasuorite on Kaakkois-Suomessa ja Hämeessä.
Matkasuoritteet (%) tiepiireittäin (Excel-taulukko ja kaavio).
Kuntakohtainen tilastotieto
kevyestä liikenteestä
Tietoa kevyen liikenteen merkityksestä liikennemuotona kuntatasolla
on saatavilla vaihtelevasti. Yleisesti ottaen suurimmissa keskuksissa
kulkumuotojen jakaumien selvitystyötä tehdään osana
liikennesuunnittelua tai liikennejärjestelmäsuunnitelmia teknisessä
toimessa. Pääkaupunkiseudulla tietoa liikennemuotojen jakaumista ja
muusta liikennetutkimuksesta on saatavilla etenkin YTV:ltä. Tilastotiedon hajanaisuus ja tiedonkeruussa käytetyt vaihtelevat menetelmät heikentävät sen vertailukelpoisuutta.
Suomalaisista kunnista pyöräily on yleisintä Oulussa, jossa
pyöräilyn osuus kulkutavoista matkaluvun mukaan on lähes 20 %.
Korkealle tilastossa nousevat myös monet pääkaupunkia reunustavat
kaupungit, kuten Hyvinkää, Kerava, Järvenpää ja Riihimäki (18-19 %).
Suurista kaupungeista pyöräily on keskimääräistä yleisempää myös
Joensuussa ja Vaasassa (n. 15 %). Pääkaupunkiseudulla kulkutavan osuus
vaihtelee 6-8 %:n välillä. Turussa pyöräilyn osuus on selvästi
korkeampi (n. 11 %), mikä on hyvin lähellä maan keskiarvoa (12 %).
Mikäli tarkasteluun otetaan koko kevyt liikenne, nostaa moni suurempi kaupunki asemiaan. Kevyen liikenteen tilastossa kärjessä ovat Eno, Oulu, Joensuu ja Jyväskylä (noin 43-44% kulkutavoista kevyttä liikennettä). Moni muukin kaupunkiseutu nousee varsin korkealle kuten Kuopio ja Tampere (n. 37 %). Myös Helsinki nousee tilastoissa vertailtujen kuntien keskiarvoon (n. 33 %).
Tiedot kaavioiden laatimiseen on hankittu Henkilöliikennetutkimuksesta, YTV:ltä, Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmasta ja KEHYLI-tutkimuksesta (Keski-Uudenmaan sekä Riihimäki-Hyvinkääseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma).
Pyöräilyn osuus kulkutavoista (%) matkaluvun mukaan valikoiduissa Suomen kunnissa (pdf).
Kevyen liikenteen osuus kulkutavoista (%) matkaluvun mukaan valikoiduissa Suomen kunnissa (pdf).
Polkupyöräalan taskutieto
Suomen Polkupyöräteollisuusyhdistys ry julkaisee Polkupyöräalan taskutietoa. Siitä löytyy tietoa tilastoina mm. polkupyörien kokonaistarjonnasta ja myynnistä.
Polkupyöräalan taskutieto 2005 (pdf)
Pyöräilyonnettomuudet
Polkupyöräilyonnettomuuksien määrä kunnittain vaihtelee suuresti. Vertailukelpoisia lukuja saadaan kun onnettomuuksien määrä jaetaan kunnan asukasluvulla. Tämän perusteella valikoiduista kunnista eniten onnettomuuksia on 2000-luvulla tapahtunut Joensuussa (0,66 onnettomuutta vuodessa/1000 asukasta/ vuodessa) ja Oulussa (0,54 onn./1000 as./vuosi). Molemmissa kaupungeissa pyöräily on selvästi keskimääräistä yleisempää. Kolmanneksi tilastoissa nousee Rauma (0,48 onn./1000 as./vuosi). Vähiten onnettommuksia on 2000-luvulla tapahtunut Naantalissa (0,08 onn./1000 as./vuosi) sekä Tammisaaressa, Espoossa ja Kangasalla (0,11 onn./1000 as./vuosi). Koko Suomen keskiarvo samana aikana oli 0,20 onnettomuutta/1000 as./vuosi. Täydelliset tiedot on saatavilla tilaamalla tilastokeskuksesta.
Pyöräilyonnettomuudet valikoiduissa kunnissa vuosina 2000-2006 (Kuolemaan ja loukkaantumiseen johtaneet onnettomuudet/1000 as./vuosi). (excel-taulukko ja kaavio).
Onnettomuustilastoihin ei välttämättä ole kovinkaan paljon luottamista, koska pyöräilyonnettomuudet ilmoitetaan poliisille vain harvoin. Hyvin usein onnettomuus tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena, mikä entisestään ylentää ilmoittamiskynnystä. Pohjois-Kymenlaaksossa vuonna 2007 tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että poliisille onnettomuuksista ilmoitetaan vain alle viidesosassa tapauksista. Onnettomuuksista tulee kuitenkin tietoa poliisin lisäksi terveydenhuoltoon ja vakuutusyhtiöille.
