Kaupunkipyörät osana kestävää liikennejärjestelmää

Kaupunkipyöräjärjestelmän keskeisiä hyötyjä 

Kokonaisvaltainen kaupunkipyöräjärjestelmä on merkittävä lisä kaupungin liikenneratkaisuihin ja toimiessaan erittäin kannattava sellainen. Kestävän liikkumisen, terveyshyötyjen ja paikallisia työpaikkoja luovan kannattavan liiketoiminnan lisäksi kaupunkipyörät ovat myös osa nykyaikaisen ja menestyvän kaupungin imagoa.

Kaupunkipyörien erityinen etu on, että järjestelmät suunnitellaan palvelemaan erityisesti kaupunkien asukkaita ja tukemaan kestävän kaupunkiliikenteen ajattelumallia. Järjestelmä tarjoaa erinomaisen lisän kaupungin liikenneratkaisuihin sekä mahdollisuuden pyöräilyyn myös ihmisille, jotka eivät omista omaa pyörää.

Kaupunkipyörällä poljetaan paljon yhden suuntaisia matkoja, jotka yhdistyvät muihin liikennevälineisiin. Tällöin kaupunkipyörä toimii kätevänä ratkaisuna niin kutsutttun viimeisen kilometrin ongelmaan, eli miten päästä joukkoliikennevälineen pysäkille ja sieltä edelleen perille määränpäähän. Siten kaupunkipyörät voivat parantaa myös joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja saavutettavuutta.

Kaupunkipyöräjärjestelmällä on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia yhteiskuntaan. Vaikka hyötyjen mittaaminen on usein haasteellista, jo olemassa olevan tutkimustiedon perusteella voidaan todeta, että kaupunkipyörillä saavutetaan merkittäviä hyötyjä niin terveyden, talouden, ympäristön kuin kaupungin elinvoimaisuuden osa-alueilla.

Helsinki

Kaupunkipyöräjärjestelmä parantaa liikenneturvallisuutta pyöräliikenteen näkökulmasta suoraan tekemällä pyöräilystä entistä näkyvämmän osan liikennettä ja välillisesti siten, että järjestelmän hankittuaan kaupunki ottaa usein aiempaa selkeämmän omistajan roolin pyöräliikenteen kehittämisestä.

Näiden hyötyjen ohella kaupunkipyörät tuovat yhden lisävaihtoehdon liikkumismuotojen valikoimaan ja lisäävät siten yksilötasolla liikkumisen joustavuutta.

Kaupunkipyörien suurin ansio on lienee kuitenkin viime kädessä se, että niiden avulla voidaan muuttaa ihmisten asenteita pyöräilyä kohtaan. Pyöräilemistä ei ajatella enää vain urheilullisten ja hyväkuntoisten harrastuksena, vaan kuka vain voi pyöräillä. Monissa maissa ja kaupungeissa on havaittu, että kaupunkipyörien tulon myötä pyöräliikenteen osuus on kasvanut.

Paris 2016

Terveyshyödyt

Terveysnäkökulmasta kaupunkipyörien merkittävin etu on, että ne tarjoavat mahdollisuuden liikkua paikasta toiseen aktiivista kulkutapaa hyödyntäen. Aktiivinen kulkutapa nostaa päivittäisen aktiivisuuden tasoa, jonka tiedetään yhteydessä parempaan terveyteen. Kaupunkipyörien vaikutuksia terveyteen on tutkittu jonkin verran ja on havaittu, että hyötyvaikutukset vaihtelevat iän ja sukupuolen mukaan. Englannissa tehdyssä tutkimuksissa miehillä kaupunkipyörien käyttäminen vähensi sydänsairauksien määrää, kun naisilla käyttäminen vaikutti suotuisasti mielialaan. Vaikuttaisi myös, että vanhemmat ihmiset saavuttavat kaupunkipyörien käyttämisellä enemmän terveyshyötyjä kuin nuoremmat.

Oman auton vaihtaminen kaupunkipyörään vaikuttaa liikenteessä olevien autojen lukumäärään. Autojen vähentynyt lukumäärä parantaa pyöräilijöiden turvallisuutta. On havaittu, että niissä kaupungeissa, missä kaupunkipyöräpalvelu on otettu käyttöön, liikennetapaturmien esiintyvyys on kääntynyt laskuun. Kaupunkipyörien käytön myötä myös tieliikenteessä tapahtuvien kuolemien arvellaan laskevan.

Taloushyödyt

Kaupunkipyöräjärjestelmien avulla voidaan saavuttaa taloushyötyjä monella eri osa-alueella sekä yksilö- että yhteiskuntatasolla. Ajansäästökustannusten ajatellaan syntyvän yhteiskunnalle koostuvista kustannuksista matkan aikana ja ajan hyödyllisemmästä käyttötarkoituksesta, kuten ajan käyttämisestä työskentelyyn. On arvioitu, että Helsingissä kaupunkipyörien käytöstä johtuvien ajansäästöjen määrä euroissa oli vuonna 2017 noin 2,4 miljoonaa.

Kaupunkipyöräjärjestelmää pidetään halpana julkisen liikenteen vaihtoehtona, kun siitä aiheutuvia kustannuksia verrataan muihin julkisen liikenteen vaihtoehtoihin. Myös rahallisia säästöjä (polttoaine- ja huoltokulut), jotka syntyvät auton vaihtamisesta kaupunkipyörään voidaan pitää varsin merkittävinä. Autojen vähentyminen merkitsee myös kaupungeille säästöjä, koska parkkitilaa tarvitaan aiempaa vähemmän.

HEAT-laskelma on maailman terveysjärjestön tuottaman menetelmä, jonka avulla voidaan arvioida kävelyn ja pyöräilyn edistämisestä saatavia rahallisia hyötyjä. On laskettu, että jos kaupunkipyöräjärjestelmän käyttäjämäärä on 20 000 henkilöä, joista 12 000 henkilöä (60 %) siirtyy joukkoliikenteestä tai henkilöautoilusta pyöräilemään 120 kilometriä kauden aikana (noin neljä kilometriä viikossa 8 kuukauden ajan) yhteiskunnan yhteenlasketut säästöt terveydenhuoltomenoissa ovat vuodessa noin 1,5 miljoonaa. Hyötyihin on laskettu vain kuolleisuuden vähenemisestä aihetutuvat kulut, siinä ei ole mukana sairastavuuden vähentymisestä saatuja säästöjä, joten säästöt ovat todellisuudessa huomattavasti vielä korkeammat. Kuolleisuuden laskuun vaikuttaa sekä fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen että tapaturmien väheneminen.

Työnantajille parempi terveys näkyy sairaspoissaolopäivien määrän vähentymisenä, joiden tiedetään olevan erittäin merkittävä kustannuserä työpaikoilla.

Ympäristöhyödyt

Kaupunkipyöräjärjestelmä tarjoaa erinomaisen kulkutapavaihtoehdon ilman haitallisia päästöjä. On havaittu, että etenkin niillä alueilla missä väestö asuu tiheästi auton vaihtaminen kaupunkipyörään laskee energiankulutusta ja autoista syntyvien päästöjen määrää. Päästöjen määrä väheneminen ilmakehässä parantaa ilmanlaatua, joka on taas yhteydessä parempaan terveyteen. Auton vaihtaminen kaupunkipyörään laskee myös liikenneruuhkien määrää ja parantaa etenkin keskustan alueella turvallisuutta, kun tilaa on enemmän.

Muita hyötyjä

  • Kaupungin elinvoimaisuus
  • Joukkoliikenne paranee
  • Matkojen yhdistäminen helpottuu
  • Matkailun vetovoimaisuuden kasvu
  • Pyöräilymyönteisyyden kasvu
  • Elinkeinoelämän kasvu mainostaminen myötä

Kaupunkipyöräjärjestelmän avulla kaupungin palvelut ovat helpommin saavutettavissa ja keskusta sekä sen ympärysalueet kytkeytyvät paremmin toisiinsa.  Järjestelmästä hyötyvät niin alueen työntekijät, asukkaat, opiskelijat kuin matkailijat. Kaupunkipyörien nähdään helpottavan liikkumista keskustan alueella monin eri tavoin. Oman pyörän voi jättää kotiin ja samalla pelko oman pyörän varastamisesta vähenee sekä pyörän pysäköintiin liittyvät ongelmat väistyvät. Matkoista tulee sujuvampia, kun niiden yhdistämisestä tulee helpompaa. Keskustan elinvoimaisuuden lisääntyminen vaikuttaa usein positiivisesti myös matkailuun. Kaupunkipyörät tarjoavat matkailijoille oivan mahdollisuuden tutustua kaupunkiin laajemmin. Usein kaupunkipyörien myötä nähtävyyksien saavutettavuus paranee, mikä parantaa niiden käyttöastetta. Kaupunkipyöräjärjestelmä luo kaupungin keskustaan modernin ja nuorekkaan ilmeen, joka parantaa viihtyvyyttä. Palvelut ovat helposti saatavilla kävellen, pyörällä tai muilla joukkoliikenteen kulkuneuvoilla.

Hyötyihin liittyviä tutkimusjulkaisuja

  • Woodcock, J., Tainio, M., Cheshire, J., O’Brien, O. & Goodman, A. 2014. Health effects of the London bicycle sharing system: health impact modelling study
  • Rojas-Rueda, D., de Nazelle, A., Tainio, M. & Nieuwenhuijsen, M.J. 2011. The health risks and benefits of cycling in urban environments compared with car use: health impact assessment study
  • Gardner, C. & Gaegauf, T. 2014. The Impact of Bikesharing: White Paper on the Social, Environmental, and Economic Effects of Bikesharing
  • Qiu, L-Y. & He, L-Y. 2018. Bike Sharing and Economy, the Environment, and Health-Related Externalities
  • Zhang, Y. & Mi, Z. 2018. Environmental benefits of bike sharing: A big data-based analysis
  • Fishman, E., Washington, S. & Haworth, N. 2015. Bikeshare’s impact on active travel: Evidence from the United States, Great Britain, and Australia
  • Virtanen, S. 2017. Selvitys: jokainen Helsingissä kaupunkipyöriin satsattu euro tuottaa 3,7 euron hyödyn
  • Vaarala, R. & Översti K. 2017. Kaupunkipyörän toimintamalli ja toteuttamismahdollisuudet suomalaisittain suurissa kaupungeissa Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Lahti. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 12/2017. Liikennevirasto. Helsinki
  • Fernández, A.C. 2011. The contribution of bike-sharing to sustainable mobility in Europe