Poljin 4/2017 on ilmestynyt!

30. marraskuu 2017 - 12:49 | Matti Hirvonen

Poljin-lehden 4/2017 mukana pääset mm. hyppäämään kaupunkipyörien kiihtyvään vauhtiin, pureutumaan yhteisen katutilan mahdollisuuksiin, vertailemaan pyöräilyn taloudellisia kannusteita ja innostumaan Pyöräilytalvesta. Lue lehden pdf-versioon täällä. 

Pääkirjoitus: CIVITAKSEN siivillä maailmankartalle. Turku on Suomen ensimmäinen CIVITAS-kaupunki ja aikoo hyödyntää tämän EU-rahoituksen täysimääräisesti myös pyöräilyn hyväksi. CIVITAS käynnistää useita suuria pyöräpalveluiden projekteja, joita ei oli muuten päästyainakaan vielä toteuttamaan. Kaupunkipyörät, harjasuolattu talvipyöräilyn testireitti 12 km, käyttäjätyytyväisyyden kartoitukset jne. Turun pyöräliikennesuunnittelija Susan Nymander tiivistää mitä kaikkea hyvää tervetulleen lisäresurssin ja yhteistyökumppaneiden avulla ollaan saavuttamassa.

Kaupunkipyörien vauhti kiihtyy. Vuosi 2017 on ollut Suomessakin vauhdikas kaupunkipyörien osalta. Useat kaupungit ovat hankkimassa omia järjestelmiä ja maailman markkinoilta tarjoutuu jatkuvasti uusia toimijoita ja uusia ratkaisuja erilaisiin tarpeisiin. Kun kaupunkipyöräala keskittyi aiemmin vain suurimpiin kaupunkeihin, nyt on toisin. Kilpailun kasvaessa hinnat ovat alentuneet ja tarjonta laajentunut. Iso osa yli 50 000 asukkaan suomalaisista kunnista on saanut yhteydenottoja useilta uusilta kaupunkipyöräalan yrityksiltä. Kiinteisiin asemiin perustuneiden tavanomaisten kaupunkipyöräjärjestelmien vahvoiksi haastajiksi ovat nousseet kuluneen vuoden aikana asemattomat eli niin sanotut ”kelluvat” kaupunkipyörät.
Lue Martti Tulenheimon terävä analyysi ja tilannekatsaus todella ajankohtaisesta ja nopeasti muuttuvasta aiheesta.

Yhteinen katutila – uhka vai mahdollisuus? Jaetun tilan idea toimii parhaimmillaan loistavasti. Toimivuus edellyttää kuitenkin autoilun keskeisen aseman kyseenalaistamista liikennekulttuurissa. Hollantilaisessa liikennesuunnittelussa on määrätietoisesti panostettu pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen edellytysten parantamiseen ja autoilun rajoittamiseen tiiviillä kaupunkialueilla. Autoilun keskeisyyttä on monenlaisin toimenpitein vähennetty: kaupungeissa suuri osa asuinkaduista on pyöräkatuja, joilla liikutaan pyöräilyn ehdoilla alennetuin nopeuksin. Autoille varatut reitit ovat usein yksisuuntaisia, kun taas pyöräily on sallittua kahteen suuntaan eli myös autojen kulkusuuntaa vastaan. Näin autolla liikkuvat on totutettu hiljaisiin ajonopeuksiin ja siihen, että pyöräilijä ei tule vastaan “yllättäen” vaan pyörällä vastaan tai sivusta tulevaa on varottava aina. Lainsäädännöllä ohjataan vastuuta autolla liikkuvalle, jonka tehtävä on varoa ja väistää pyörällä kulkevia. Sanna Ojajärven artikkeli avaa jaetun tilan ideaa innostavin esimerkein ja esittelee myös yhden tavan arvioida jaetun tilan eri ratkaisujen toimivuutta.

Pyörämatkojen lisääminen taloudellisin kannustein. Velo-city 2017 -konferenssissa käsiteltiin taloudellisten kannusteiden teemaa keskustellen muun muassa onnistuneesta ranskalaisesta kilometrikorvauskokeilusta ja Suomen nykytilanteesta. Katso missä mennään ja mitä asialle pitäisi tehdä.

Pyöräilytalvi alkoi – pidetään pyörät pyörimässä! #Pyöräilytalvi tuo ilo edellä esille sitä, ettei talven tarvitse olla este pyöräilylle. Kampanja alleviivaa, että pyöräily on myös talvella nimenomaan liikennettä. Keskeinen tavoite on rikkoa mielikuva ”pyöräilykaudesta”. Kampanja osoittaa, että vaikka Suomi on pohjoinen ja talvinen maa, niin silti tuhannet suomalaiset pyöräilevät ympäri vuoden joka tapauksessa eivätkä pelkästään vapusta syyskuuhun. Keväällä 2017 tehdyn ”Pyöräilykansa suomalaiset” -kyselytutkimuksen mukaan yli 10 prosenttia 15-79 -vuotiaista suomalaisista pyöräilee talvellakin vähintään kerran viikossa ja parhaissa pyöräilykaupungeissamme lähes puolet sulan maan aikaan pyöräilijöistä. Luonnollisesti olennaista syksyllä ja talvella pyöräilyssä on, että pyöräliikenteen väylät pidetään kunnossa.

LYHYET

Suomen ensimmäinen pyöräkatu Joensuuhun. Joensuuhun avattiin 25. elokuuta koko maan ensimmäinen pyöräkatu ja vieläpä aivan kaupungin keskustaan. Pyöräkatuja on suunnitteilla jo muihinkin Pyöräilykuntien verkoston jäsenkuntiin, joten kyseessä on erittäin edistyksellinen ja mielenkiintoinen ennakkotapaus. ”Joensuussa pyöräillään toiseksi eniten Suomessa ja kaupunkiin rakennetaan pyöräilyn pääreittejä systemaattisesti. Tieliikennelakiin pyöräkatu on vasta tulossa, joten olemme todellisia pyöräilyn edelläkävijöitä,” sanoo kaupungininsinööri Ari Varonen

Nurmijärvi sai odotetun pyörätien. Nurmijärvellä saadaan nyt nauttia Kirkonkylän ja kunnan kolmanneksi suurimman kylän eli 7 500 asukkaan Rajamäen välisestä sujuvammasta ja turvallisemmasta pyöräily-yhteydestä. Noin seitsemän kilometrin kokonaismatka on mitä sopivin ja kilpailukykyisin pyöräilyyn myös ajankäytön näkökulmasta.