Poljin 2/2018 on ilmestynyt!

23. elokuu 2018 - 13:23 | Matti Hirvonen

Uusin Poljin-lehti vie sinut jälleen pintaa syvemmälle pyöräilyn ja sen edistämisen monimuotoiseen maailmaan. Aiheina mm. kaupunkipyörät, pyöräpysäköinti, pyörälogistiikka, Velo-city Rio, pyöräliikenteen tulevaisuuskuva ja maahanmuuttajien pyöräily. Lue lehden pdf-versio täällä.

Pääkirjoitus: Kaupunkipyörien kesä. Kuluvana kesänä kaupunkipyörien läpimurto Suomessa on vahvistunut entisestään. Nykyaikaisen kaupunkipyöräjärjestelmän palveluista pääsee tälläkin hetkellä nauttimaan ainakin Helsingissä, Espoossa, Turussa, Tampereella (Hervanta), Imatralla, Kotkassa ja Kouvolassa. Kuopio ja Oulu saavat omat järjestelmänsä ensi vuonna ja Joensuu 2020. Osa järjestelmistä on asemallisia ja osa asemattomia. Kuopion 150 kaupunkipyörää tulevat olemaan sähköavusteisia, mikä saattaa kiinnostaa muitakin mäkisiä kaupunkeja. Pyöräilykuntien verkoston keräämien tietojen perusteella yli 20 kuntaa vähintään suunnittelee kaupunkipyörien hankkimista tällä hetkellä ja määrä kasvaa jatkuvasti. Joukossa on sekä suuria kaupunkeja että hyvinkin pieniä kuntia. Pyöräilykuntien verkoston Liikennevirastolle laatima ”Asemattomien kaupunkipyörien ohjeistus kunnille” tarjoaa hyvät perustiedot ja vinkit kaikilla aiheesta kiinnostuneille.

Tikkurilaan Suomen paras pyöräpysäköintihalli. Vantaa ehti ensimmäisenä tehdä sen, mitä on jo pitkään odotettu. Keskeiselle rautatieasemalle saatiin oikein sijoitettu, laadukas ja lämmitetty pyöräpysäköintihalli. Pyörähallin kustannukset olivat 300 000 euroa, josta telineiden osuus oli 50 000 euroa. Pyörähalli toteutettiin osana alikulun ja Asematien itäpään remonttia, jonka kokonaiskustannukset olivat 2,2 miljoonaa euroa. Pysäköintihalliin pääsee viikon jokaisena päivänä klo 5.00-23.00 HSL:n matkakortilla. Pyöräpysäköinti on tutkimusten mukaan yksi keskeisistä tekijöistä sujuvan matkanteon kannalta. Vantaan liikennebarometrin 2016 mukaan tärkein tekijä, joka saisi vastaajan pyöräilemään nykyistä enemmän, oli paremmin turvatut pyörien pysäköintipaikat ja -alueet.

Porvoon pyöräilyreiteille uudet nimet – Pertti Jarla suunnittelee opasteita. Porvoolaiset saivat ehdottaa nimiä kuudelle keskeiselle pyöräreitille. Nimiehdotuksia kertyi kaikkiaan 586 kappaletta yli sadalta vastaajalta. Voittajaksi valikoituneita nimiä ovat mm. Kevätmetsänbaana, Voittajan oikopolku ja Virtaviiva. Nimeämisen lisäksi pyöräilyväylien opasteita uusitaan ja asiassa edetään sarjakuvataiteilija Pertti Jarlan viitoittamalla tiellä. Porvoolaistuneen Jarlan suunnittelemia opasteita nähdään pääväylien varrella informoimassa erityiskohteista. Pyöräilyn edistäminen ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen ovat yksi kaupungin painopistealueista. Tavoitteena on luoda pyöräilylle houkutteleva liikkumisympäristö, jossa iloiseen mieleen yhdistyy selkeä opastus, paikallisen kulttuurin edistäminen ja liikunnallisuus.

Pyörälogistiikassa on potentiaalia. Kuorma- ja pakettiautot ovat tuttuja kaikille kaupunkikeskustoissa liikkuville. Raskailla ajoneuvoilla tehtävä jakeluliikenne vähentää pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuutta, katkoo reittien sujuvuutta, vaikuttaa keskustan ilmanlaatuun ja yleiseen viihtyvyyteen. Helsingissä kokeillaan kesäkuusta elokuuhun asti pakettien ja lähetysten jakelua sähköavusteisella rahtipyörällä. Kokeilun toteuttaa DB Schenker. Aiemmin kuljetuksia kuorma- tai pakettiautolla hoitanut työntekijä suhtautuu uuteen työajoneuvoonsa sekä tehtävänsä innolla.

Pyörällä Riossa - alkupalat Velo-city -konferenssista 2018. Ensimmäiset pyörätiet toteutettiin Rio de Janeirossa 1990-luvulla. Viimeksi uusia pyöräteitä on rakennettu juuri ennen vuoden 2016 kesäolympialaisia. Kaupungin pyöräilyinfralla on kuitenkin vähintään kahden kasvot. Copacabanan 1990-luvulla rakennettu pyörätie muistuttaa tasaisuudessaan hollantilaista pyörätietä. Kaksisuuntainen pyörätie kulkee tasoerotettuna leveän jalkakäytävän vieressä. Ihan kaikkialla pyöräily Riossa ei ole pelkkää nautintoa.  ”Ajoin tunneliin, jonka keskellä kulki kaksi-kolmekaistainen ajorata; kaistojen lukumäärä tuntuu olevan määrittelykysymys. Toisen laidan nippa nappa metrin levyinen väylä oli varattu pyöräilijöille, toisen kävelijöille. Autojen meteli tunnelissa oli korvia huumaava, näkyvyys pimeässä rajoittui edessä pyöräilevän selkään ja pakokaasut kirvelivät silmiä ja maistuivat pahalle.” Sanna Ojajärven mukaansa tempaava kirjoitus vie lukijan autenttisten satulahavaintojen kautta pyöräilyinfran kehittämiseen ja arviointiin sekä pyöräilyaktivismin ja pyöräilypolitiikan suhteeseen.

Pyöräliikenteen tulevaisuuskuva – käyttäjälähtöisellä suunnittelulla kohti elinvoimaisempia kaupunkeja. Oskari Kaupinmäen keväällä valmistuneessa opinnäytetyössä tutkittiin käyttäjälähtöisen suunnittelun mahdollisuuksia pyöräliikenteessä kahdessa kohdekunnassa – Tampereella ja Tuusulassa. Tavoitteena oli vastata, kuinka käyttäjälähtöisellä suunnittelulla saadaan pyöräliikennettä edistettyä siten, että pyöräliikenteen todellinen potentiaali toteutuu ja kuinka pyöräliikennettä edistämällä parannetaan liikenneympäristöä kaikkien liikkujien näkökulmasta. Työn aikana mm. tarkkailtiin käyttäjiä Tampereen vilkkaimmissa ja ongelmallisiksi koetuissa liittymissä. Käyttäytymisen perusteella pyörällä liikkuvat ihmiset jaettiin Kööpenhaminassa laaditun luokittelun mukaan kolmeen eri liikkujaryhmään:

1. Kuuliainen - noudattaa kaikkia liikennesääntöjä, näyttää suuntamerkkejä ja ottaa muut liikkujat huomioon
2. Vauhdikas - pääosin noudattaa kaikkia liikennesääntöjä, pyrkii valoissa jonon eteen, ei välttämättä näytä käsimerkkejä ja tilannenopeudet voivat olla korkeita
3. Rikkoja - rikkoo liikennesääntöjä eikä ota muita liikkujia asianmukaisesti huomioon.

Tutustu työn tuloksiin ja johtopäätöksiin!

Imatran onnistumissuunnitelma. Imatralla, vajaan 30 000 asukkaan kaupungissa, on vahva tahto kasvaa pyöräilykaupungiksi. Vuosi sitten tehdyn liikkumistutkimuksen mukaan pyöräilyn kulkutapaosuus Imatralla on 11 prosenttia ja kävelyn 19 prosenttia. Liikkumistutkimuksen rinnalla laadittiin Imatran kestävän liikkumisen onnistumissuunnitelma. Parhaillaan inventoidaan pyöräliikenneverkon nykytila sekä määritetään verkon ja pyöräpysäköinnin kehittämistarpeet. Lisäksi kokeillaan uudenlaista liikkumispalvelua osana matkaketjuja, asemattomia kaupunkipyöriä. ”Tavoitteena on pyöräilyn lisääminen erityisesti lyhyillä, alle viiden kilometrin mittaisilla matkoilla”, sanoo kaupungininsinööri Päivi Pekkanen. Imatralta on matkaa lähimpään venäläiseen kaupunkiin, Svetogorskiin, vain 7 kilometriä. Rajan yli liikutaan ahkerasti. Kaupunkipyörät voivat parhaimmillaan lisätä myös matkailijoiden pyöräilyä ja edistää kaupungin vetovoimaa matkailijoiden näkökulmasta.

Lohjasta Suomen paras pyöräilykaupunki 2021. Lohjalta ei kunnianhimoa puutu. Kaupungin tavoitteena on, että Lohja nousee Suomen parhaaksi pyöräilykaupungiksi asuntomessuvuonna. Edistämisohjelman teko aloitettiin keväällä ja toimenpiteitä on tarkoitus saada näkyvästi vuoden 2019 budjettiin. Tavoitteena on pyöräilyn suosion kasvattaminen arkimatkoilla pyöräilyverkostoa ja pysäköintiä parantamalla. Lisäksi Lohjalla satsataan vahvasti harrastepyöräilyyn ja pyöräilymatkailuun.

Pyöräilynohjaajat tuovat laatua pyöräilyyn. Suomen 100. pyöräilynohjaaja Mari Rantanen haastattelussa. Suomen Pyöräilynohjaajat ja Jyväskylän Pyöräilyseura ovat järjestäneet pyöräilynohjaajakoulutuksia vuodesta 2014 alkaen. Koulutus on 50 tunnin jykevä oppikokonaisuus pyöräilystä, pyöräilylajeista, ryhmän ohjaamisesta, lenkkien ja retkien suunnittelusta ja turvallisuuskulttuurista.

Maahanmuuttajat pyörille. Suomalaisille pyöräily on niin itsestäänselvää, että on vaikea kuvitella meidänkin maassamme olevan ihmisiä, jotka syystä tai toisesta eivät ole ikinä hypänneet satulaan ja päässeet nauttimaan pyöräilyn ilosta ja sen tuomasta vapaudesta. Pyöräliiton hankkeessa erityisesti aikuisten maahanmuuttajien pyöräilytaitojen kehittämiseksi yhdistyy parhaimmillaan voimaantumisen, kotoutumisen ja puhtaan ilon kokemukset.

Naisten pyörä. Naisten pyörä -dokumenttielokuva on tärkeää ja mielenkiintoista katsottavaa kaikille tasa-arvon ja pyöräilyn ystäville. Lue Iranin Kurdistanissa kasvaneen ohjaaja Rasoul Khorramin koskettavat mietteet lyhytelokuvasta, jonka pitäisi ilmestyä YLE:n ohjelmistossa vielä tämän vuoden aikana.