Investointitukea sai 14 pyöräilykuntaa

10. tammikuu 2019 - 14:47 | Matti Hirvonen

Pyöräilykunnissa koetaan, että ensimmäistä kertaa toteutunut kävelyn ja pyöräilyn investointituki on osoitus valtion kasvavasta arvostuksesta pyöräliikennettä kohtaan.

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin sekä Väylän investointiohjelman aloituksessa oli jaossa 3,5 miljoonaa euroa. Tukea saaneista 15 kunnasta 14 on mukana Pyöräilykuntien verkostossa, jolla on yhteensä jo 100 jäsenkuntaa Suomessa. Kunnat lähtivät innolla mukaan 67 hakemuksen voimin ja monta laadukasta hanketta jäi vielä ilman rahoitusta.

”Investointituki on avaus oikeaan suuntaan, vaikka rahaa oli vielä vaatimattomasti,” sanoo Pyöräilykuntien verkoston toiminnanjohtaja Matti Hirvonen. ”Jo nämä 15 ensimmäistä hanketta kuitenkin näyttävät, että investointituella voidaan vauhdittaa juuri sellaisia hankkeita, jotka tekevät pyöräilystä kilpailukykyisen vaihtoehdon arjen matkoilla.”

Myös kansalaisten mielipide on vahvasti tämän kaltaisten liikenneinvestointien puolella. Sekä kuntien omien kyselyiden, että valtakunnallisten selvitysten perusteella laadukkaammat pyöräväylät ja paremmat pyöräpysäköintimahdollisuudet ovat kansalaisten eniten toivomia kehittämiskohteita.

Espoon ja Vantaan baanarakentaminen vauhdittuu
Espoon kaupungin liikennesuunnittelijana työskentelevä Pyöräilykuntien verkoston puheenjohtaja Heini Peltonen iloitsee Espoon saamasta Läntisen Tarvonsillan avustuksesta, mutta myös kaikista 14 muusta avustusta saaneesta hankkeesta eri kunnissa.

”Saatu tuki osoittaa, että kuntien panostuksella laadukkaisiin pyöräily-yhteyksiin on merkitystä myös valtion tasolla,” Peltonen sanoo.

Läntinen Tarvonsilta on yksi vilkkaimmista pyöräily-yhteyksistä Espoon puolelta Helsinkiin ja se jatkuu Helsingin puolella jo rakennettuna baanaosuutena Munkinpuistossa.  Nyt saatu avustus on vain pieni osa Läntisen Tarvonsillan kokonaiskustannuksista ja Heini odottaakin tukiosuuksien kasvavan hankkeiden kokonaisosuuksista, kun investointitukea saadaan kasvatettua Sipilän hallituksen hyväksymän kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman mukaisesti 30 miljoonaan € vuodessa. Espoo sai investointitukea 345 000 € Läntisen Tarvonsillan rakentamiseen. Sillan alustava rakennuskustannus on 2 852 000 €. Silta on osa seudullista baanaverkostoa ja baanaa numero 2. eli Tarvonbaanaa.

Vantaan kaupunki sai avustusta myös 345 000 €. Hankkeessa parannetaan Tikkurilan ja Hakunilan välisen pyöräily-yhteyden laatutasoa neljässä erilliskohteessa. Ne liittyvät yhteysvälin 1. vaiheen parantamiseen: isompina toimenpiteinä kaksi pyörätieosuutta ja kaksi korotettua suojatietä. Lisäksi laatukäytävän parantaminen sisältää lukuisia pienempiä toimenpiteitä kuten päällysteen uusimista, reunakivien madaltamista ja viitoituksen uusimista, joiden toteutukseen ei haettu avustusta. Kokonaiskustannukset tälle baanaverkon osalle ovat 775 000 €. Vantaalle suunniteltu pyöräilyn laatukäytäväverkosto ja myöhemmin yleiskaavan baanaverkosto yhdistää kaikki Vantaan liikennepoliittisessa ohjelmassa määritellyt keskukset.

Täydellinen pari
Kaikkein korkeatasoisimpien pyöräväylien eli pyöräbaanojen rakentaminen on nyt Suomessakin lähes jokaisen kaupunkiseudun agendalla entistä painokkaammin. Kehityskulku on osa yleiseurooppalaista trendiä, johon yhdistyy myös sähköavusteisten polkupyörien yleistyminen. Sähköpyörien käyttöön kannustaminen sekä sujuvien ja turvallisten pyöräbaanojen lisääntyvä tarjonta on yhdistelmä, jonka on todettu houkuttelevan kaikkein tehokkaimmin siirtymään auton ratista pyörän satulaan esimerkiksi työmatkoilla.

”On löytynyt täydellinen pari. Lisäksi on huomionarvoista, että huippulaadukkaista ja mitoitukseltaan riittävän leveistä pyöräilyväylistä hyötyvät suhteessa kaikkein eniten ns. hitaat pyöräilijät, kuten lapset ja ikäihmiset,” Hirvonen iloitsee.

Lisätietoja:

Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto ry
p. 040 419 4555, matti.hirvonen@poljin.fi

Traficomin tiedote ja lista investointitukea saaneista hankkeista:
https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/kavelyn-ja-pyorailyn-investoint...