Pyöräily kouluun on hauskaa, terveellistä ja turvallista

8. toukokuu 2019 - 14:33 | Matti Hirvonen

Pyörällä kouluun -päivää vietetään keskiviikkona 8.5. osana Pyöräilyviikkoa (4.-12.5.2019). Mukana on kouluja Espoosta Ivaloon. Päivä viestii koululaisille ja kasvattajille koulumatkapyöräilyn huvista ja hyödyistä.

Pyörällä kouluun -päivään luokkineen osallistuvat opettajat kertovat pyöräilyinnostuksen tarttuvan: ”Aina kun pyöräilemme koulussa, lapset kertovat houkutelleensa myös perheen yhteiselle pyöräretkelle illalla. Jos oppilailta kysyttäisiin, lähdettäisiin johonkin pyörillä joka päivä”. Pyöräilevän elämäntavan juurruttaminen onkin yksi tärkeimmistä syistä innostaa koululaisia pyöräilemään. www.pyorallakouluun.fi

Lapset ja nuoret pitävät pyöräilystä. Se ei ole mikään ihme, sillä pyöräily tarjoaa mahdollisuuden itsenäiseen liikkumiseen joko yksin tai kavereiden kanssa ilman riippuvuutta vanhempien kyydeistä ja aikatauluista. Nuorten vapaa-aikatutkimuksessa pyöräily nousi 10-14 -vuotiaiden suosituimmaksi liikuntalajiksi. Nuoremmilla, 6-9 -vuotiailla, pyöräily on toiseksi suosituin liikuntalaji heti ulkoilun/kävelyn jälkeen. Pyöräilyn suosio näkyy myös kouluissa, joihin on viime vuosina hankittu yhteiskäyttöpyöriä. Näin kaikki oppilaat pääsevät pyöräilemään ainakin koulupäivän aikana.  

Lasten ja nuorten arkiliikunta laskussa
Koulumatkapyöräilyssä on suuria eroja koulujen välillä: joihinkin kouluihin valtaosa kulkee pyörällä, kun taas toisissa yli puolet oppilaista saattaa olla kuljetusoppilaita. Erot korostuvat talvikaudella eli loka-maaliskuussa, jolloin joissain kouluissa pyöräily jatkuu lähes ennallaan ja toisissa loppuu lähes täysin. Yläkouluissa ja toisella asteella pyöräily vähenee mopojen, mopoautojen ja kevytautojen myötä.

Autoistumisen trendi koskee valitettavasti myös lapsia ja nuoria. Henkilöliikennetutkimuksen mukaan lasten ja nuorten pyöräily on jo pitkään ollut hienoisessa laskussa: 6-17 -vuotiaiden kaikista matkoista tehdään 27 prosenttia kävellen, 19,5 prosenttia pyörällä ja 39,5 prosenttia henkilöauton kyydissä. Autolla kuljetaan ja kuljetetaan myös hyvin lyhyitä matkoja: kaikista alle kilometrin mittaisista matkoista seitsemän prosenttia ja 1-3- kilometrin matkoista neljännes (27 %) kuljetaan henkilöauton kyydissä. 

Vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suosituksen mukaisesti eli vähintään tunnin päivässä. Koulumatkat ovat tärkeässä roolissa, jos halutaan lisätä lasten ja nuorten liikuntaa: jo vartin koulumatkasta kertyy kaksi ja puoli tuntia liikuntaa viikossa. Monella koululaisella jopa puolet päivittäisestä ripeästä liikunnasta koostuukin koulumatkoista. Liikunnan lisäämisestä on monenlaista iloa: aktiiviset koulumatkat ja koulupäivän aikainen liikunta parantavat keskittymistä ja oppituntien työrauhaa ja vaikuttavat myönteisesti lasten oppimiseen.

Pitääkö olla huolissaan?
Pyöräily on terveellinen ja turvallinen kulkumuoto. ”Pääsääntöisesti voi sanoa, että kävely ja pyöräily ovat turvallisia tapoja kulkea kouluun. Miljoonaa koulumatkaa kohden loukkaantuu neljä kävellen kulkevaa ja kuusi pyörällä kulkevaa. Näistä loukkaantumisista 98 % on lieviä. 16-vuotias loukkaantuu koulumatkalla yli 30 kertaa todennäköisemmin kuin 7-vuotias, sillä mopoilu lisää liikenneonnettomuuksien riskejä huomattavasti”, kertoo koulumatkojen turvallisuutta tutkinut Jouni Kallio LIKES-tutkimuskeskuksesta.

Lasten pyöräilyn rajoittaminen ei lisää liikenneturvallisuutta. Aikuisten tehtävä on huolehtia siitä, että lapset ja nuoret voivat pyöräillä kouluun ja harrastuksiin. ”Vanhempien vastuulla on, että lapsi oppii pyöräilemään, mutta kyllä koulutkin voivat siinä auttaa. Parasta liikennekasvatusta on säännöllinen pyöräily lasten ja nuorten kanssa. Samalla voidaan kerrata liikennesääntöjä ja erilaisia liikennetilanteita”, toteaa Pyöräilykuntien verkoston kehittämispäällikkö Sanna Ojajärvi.

Paras keino lisätä kävellen ja pyörällä kulkevien turvallisuutta on moottoriliikenteen ajonopeuksien alentaminen. Koulujen läheisyydessä 30 km/h on hyvä maksiminopeus. Kuntien liikennesuunnittelussa pitää lähteä siitä, että koulujen lähellä liikkuu lapsia kävellen ja pyörällä. Risteykset, tienylitykset ja koulujen piha-alueet täytyy toteuttaa siten, että moottoriliikenne sopeutuu aktiivisesti kulkeviin lapsiin eikä päinvastoin.

Lisätietoja:

Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja, Pyöräilykuntien verkosto, matti.hirvonen@poljin.fi, 040 4194555

Sanna Ojajärvi, kehittämispäällikkö, Pyöräilykuntien verkosto, sanna.ojajarvi@poljin.fi, 040 5275632