Poljin 3/2014 on ilmestynyt!
Lehden pdf-versio löytyy tästä
Pääkirjoitus: Maailman pyöräilyliittouma. Pyöräilyn edistäminen on maailmanlaajuisesti myötätuulessa. Velo-city konferenssin päätöspäivänä 30.6. julkistettiin The World Cycling Alliance (WCA), joka yhdistää yli miljoonan pyöräilijän äänen yli 80 eri maasta kuudelta eri mantereelta. Suomesta mukana Pyöräilykuntien verkosto, Helsingin Polkupyöräilijät ja Tampereen Polkupyöräilijät.
Sitä saat mitä mittaat - seurannan TOP 5. Pyöräilyn tai kävelyn seurannassa on kyse siitä, että pieni osuus resursseista käytetään varmistamaan, jotta suurempi osuus käytettäisiin järkevästi. Tärkeintä on ymmärryksen tuottaminen ja kokonaiskuva tilanteesta. Liikenteen tutkimuskeskus Vernen ja Liikenneviraston tuoreen ja käytännönläheisen oppaan ydinviestit tekijöidensä Terhi Luukkosen ja Tuuli Rantalan esittelemänä. Seuranta on investointi, jolle on odotettavissa tuottoja!
Pyöräilyn seurantasuunnitelma käytännössä. Helsingin juuri valmistuneen seurantasuunnitelman avulla monitoroidaan pyöräilyn edistämisohjelman etenemistä, vaikutetaan päättäjiin ja lisätään kaupunkilaisten pyöräilytietoisuutta. Seurantasuunnitelman viestinnällisesti näkyvin osa on pyöräilykatsaus, joka kiteyttää olennaisen tiedon helposti lähestyttäväksi infopaketiksi. Suunnitelman laatija Risto Kujanpää Straficasta on saanut oppia parhailta työskennellessään kansainvälisessä pyöräilyn edistämistoimistossa Kööpenhaminassa.
Jalankulun edistämistä brittityyliin. Sheffield ja Peterborough onnistuivat tavoitteissaan saada aikaiseksi talouskasvua kävelyolosuhteita parantamalla. Näiden kaupunkien huikeat kasvutarinat köyhyyden kurimuksesta vilkkaan liiketoiminnan ja viihtyisän kaupunkitilan pyhätöiksi ovat sekä opettavaista että viihdyttävää luettavaa. Loppuun asti hiottu visio paremmasta kaupungista ja rohkeat päätökset ovat kantaneet pitkälle.
Pyöräilytohtorin opit. Suomi sai ensimmäisen "pyöräilytohtorinsa" valtakunnallisella pyöräilyviikolla, kun Kalle Vaismaan väitöskirja Aloittelijasta mestariksi - Pyöräilyn kasvuun vaikuttavat tekijät Eurooppalaisissa kaupungeissa hyväksyttiin Tampereen teknillisessä yliopistossa 16. toukokuuta. Käytännönläheisen tutkimuksen osa-alueita olivat liikennepolitiikka, maankäyttö, liikenneverkko, pyöräilyinfrastruktuuri, pyöräpysäköinti ja erilaiset aktivointikeinot pyöräilyyn.
Ranskalainen vieras. Ranskan Olympiakomitean Martin Citarella kävi tutustumassa Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ja Tampereen Vuoreksen koulun pyöräreitteihin. Suomalaisittain mielenkiintoista on muun muassa se, että arkiliikunnan edistäminen on Ranskassa
järjestöpuolella Olympiakomitean tehtävä ja työssä on vahva sosiaalinen ulottuvuus.
Kangasalan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin. Kangasalan päättäjät sitoutuivat lisäämään viisaampaa liikkumista, kun "Oikeus liikkua omin jaloin" -ohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa 2.6.2014. Tavoitteena on kävelyn lisääminen arkimatkoilla nykyisestä 16 prosentista 20 prosenttiin ja pyöräilyn vastaavasti nykyisestä 8 prosentista 15 prosenttiin. Lisäys toisi 4,7 miljoonan euron hyödyt vuositasolla. Nykyään kangasalalaiset ajavat autolla myös hyvin lyhyitä matkoja − alle 2,5 kilometrin mittaisista matkoista lähes puolet. ”Haastamme jokaisen kangasalalaisen jättämään auton kotiin ainakin kerran viikossa ja kävelemään tai pyöräilemään yhden alle 2,5 kilometrin matkan autoilun sijaan”, sanoo yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu-Partanen.
LYHYET
Pyöräilijän odotuskaiteet kokeilussa Vantaalla. Oranssinväriset odotuskaiteet tekevät liikennevaloissa odottamisesta mukavampaa ja helpottavat pyöräilijän matkaanlähtöä. Pyöräilijä voi nojata kaiteeseen pelkällä kädellä tai asettamalla jalan alakaiteelle.
Pelko pyöräillä. Miksi pyöräily on niin monen mielestä pelottavaa? Tätä kysyy ja selittää englantilainen sosiologi ja kirjailija Dave Horton.
Kilometrikisa - tuunaamalla vieläkin tehokkaammaksi. WSP Finland on soveltanut suosittua Kilometrikisaa yrityksen sisälla ja saanut houkuteltua entistä enemmän henkilökuntaa hyppäämään satulaan.
Tavarapyörillä tehoa jakeluun. DHL Hollanti korvasi 33 kuorma-autoa 33 tavarapyörällä ja säästi tällä vuodessa 430 000 euroa sekä 152 tonnia CO2 päästöjä. Isot kansainväliset yhtiöt kuten DHL sovittavat kuljetusmallejaan voidakseen käyttää polkupyöriä, koska 70 prosenttia jakelukustannuksista syntyy viimeisellä maililla.
