Omat työkalut

PYÖRÄILYKUNTIEN VERKOSTO RY

Etusivulta löytyy ajankohtaisimmat uutiset ja linkitykset. Palautteet, ehdotukset ja vastuu sivujen sisällöstä: toiminnanjohtaja Matti Hirvonen, matti.hirvonen(ät)poljin.fi

Velo-City 2010 kansallinen jälkiseminaari maanantaina 20.9. Helsingissä

Tule kuulemaan uusin tieto Euroopasta ja ajankohtaisimmat suunnitelmat sekä keinot pyöräilyn edistämiseksi Suomessa!

  • Kaupunkisuunnitteluviraston auditorio (Kansakoulunkatu 3)

ALUSTAVA OHJELMA

Aamupäivä: "Pyöräilyn uusi tuleminen Helsingissä"

- Vastauksia kysymyksiin miksi, mitä ja miten?

9.00 Aamukahvit ja ilmoittautuminen

9.30 Tilaisuuden avaus

9.40 Kaupunki ihmisille - hyvinvointia ja kustannussäästöjä

- yksikön johtaja Mikael Fogelholm (Suomen Akatemia)

- tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen (Demos Helsinki)

10.10 Helsinki pyöräilykaupungiksi

- Brysselin Charterin 2020 tavoitteet

- Haaste Helsingin kaupungille (mm. Velo-City Helsinki 2015)

- Kuvakavalkaadi Kööpenhaminan Velo-City -konferenssista

10.35 Helsingin pyöräilyprojektin julkistaminen ja avaus

10.50 Paneelikeskustelu: poliitikot, virkamiehet ja asiantuntijat

11.15 Lounas (omakustanne)

Iltapäivä: Velo-City 2010 valitut palat - parhaat esimerkit Kööpenhaminasta ja maailmalta

 

12.15 Avaus 12.25 Teema: Pyöräily ja talous

- mm. Pyöräilyn lisäarvo kaupungeille

- Investointien talousvaikutukset ja hyötysuhteet

- 20 min esitelmä, 15 min keskustelu ja vuorovaikutussessio

12.50 Teema: Sujuva ja houkutteleva pyöräilyinfrastruktuuri 13.30 Teema: Terveys ja hyvinvointi

14.10 Kahvitauko

TYÖPAJAT

14.30 Oman kaupunkini pyöräilypolitiikka - tavoitteista toiminnaksi

 - Miten pyöräilystä tulee valtavirtaa?

15.50 Yhteenveto ja äänestys pyöräilyn edistämisen keinoista

16.00 Tilaisuus päättyy

Lisätietoja: Matti Hirvonen / Pyöräilykuntien verkosto

p. 040 419 4555, matti.hirvonen(ät)poljin.fi

Tilaisuus on maksuton.

 

2.6.2010

Poljin-lehti 4/2010 on ilmestynyt!

Lue lehden pdf-versio täältä. Tässä numerossa aiheina mm:

  • Pääkirjoitus: Velosofiaa ja pyörätaskuja
  • Kokkola ja Lappeenranta pyöräilykaupunkeina
  • Oikeutta pyöräilijöille - miten toimii laki ja käytäntö?
  • Kaupunki ja sen liikennekulttuuri pyörälähetin silmin
  • Lahden vuosikokous vahvisti verkoston vision 2015

 

11.5.2010

Oras Tynkkysestä Vuoden pyöräilijä 2010

Tamperelainen kansanedustaja ja hallituksen ilmastopoliittinen asiantuntija Oras Tynkkynen on valittu Vuoden pyöräilijäksi. Lue lehdistötiedote täältä.

 

22.4.2010

Pyöräily on tulevaisuuden liikennemuoto

Liikennesuunnittelun asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan millainen on tulevaisuuden pyöräily-ystävällinen ja liikkumaan houkutteleva kaupunki. Pyöräilykuntien verkoston vuosikokous ja -seminaari kokosivat Lahden kaupungintalolle 21.4. noin 30 pyöräilyn edistäjää eri kunnista sekä median edustajia. Tutustu pyöräilyseminaarin antiin lehdistötiedotteen ja Etelä-Suomen Sanomien artikkelin sekä seuraavien esitysten kautta.


15.4.2010

Kauppoja keskustaan

Lue täältä Pyöräilykuntien verkoston puheenjohtaja Markku Lahtisen kirjoitus, jossa otetaan kantaa elävien kaupunkikeskustojen puolesta. Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipide-sivulla 15.4.2010. Automarkettien ajasta pyöräilyä ja kävelyä suosivaan kaupunkisuunnitteluun!

14.4.2010

Poljin-lehti 3/2010 on ilmestynyt

Lue lehden pdf-versio täällä. Aiheina muun muassa:

  • "Archipedalo" -hanke vauhdittaa Turun ja Ahvenanmaan pyörämatkailua.
  • Liikkumisen ohjaus liikkeelle Suomesskin LIVE-verkoston avulla.
  • Bicycle Master Plan -konsepti Helsinkiin
  • Pyöräilyviikko 8.-12.5. vie "Pyöräillen tulevaisuuteen."
  • Kaakkois-Aasian kaupunkiloma pyörillä - uusia pyörämatkailuyrityksiä nousee kuin toiveena kestävämmästä liikennekulttuurista.

 

Pyöräilyseminaari 21.4. Lahdessa

Pyöräilykuntien verkoston vuosikokous ja Pyöräilyseminaari järjestetään  keskiviikkona 21.4. klo 12.15 - 15.15 Lahden kaupungintalolla. Seminaarin päätteeksi mahdollisuus osallistua pyöräretkelle, jossa tutustutaan pyöräliikenteen ratkaisuihin ja pyöräparkkeihin käytännössä. Katso koko tilaisuuden ohjelma ja varmista paikkasi ilmoittautumalla ti 13.4. mennessä: matti.hirvonen@poljin.fi, puh. 040 419 4555. Tilaisuus on maksuton ja Pyöräilykuntien verkoston jäsentahojen edustajille tarjotaan myös ruokailut.

Poljin-lehti 2/2010 ilmestynyt!

Tutustu lehden pdf-versioo täällä. Aiheina muun muassa:

  • Vuoden 2010 pyöräilykunta Rauma - ennakkoluulottomia päätöksiä ja pyöräilyä suosivaa liikennesuunnittelua!
  • Liikennemuotojen uusjako ja pyöräily osaksi liikennejärjestelmää - TTY:n PYKÄLÄ-projetki soveltaa uusimman tiedon Euroopan menestystarinat Suomen kaupunkien käyttöön.
  • LIFECYCLE - pyöräilyä läpi elämän. Euroopan laajuinen hanke yhdistää pyöräilyn osaksi jokapäiväistä arkea.
  • Hämeentieltä Saigoniin - vieraat kulltturit eläväksi. Pyörämatkailija ja toimittaja Matti Rämön hykerryttävän oivaltavaa tekstiä ja havainnointia pyörämatkailusta kaukomailla.

 

Suomi Pyöräilee -tietoiskun anti 5.3.

Suomi Pyöräilee -tietoisku järjestettiin Helsingin Messukeskuksen Auditoriossa pe 5.3.2010 klo 12.00-14.00 noin 80 osallistujan voimin. Tietoiskussa esiteltiin uusimpia pyöräilyn edistämisen innovaatioita ja tilaisuuden aluksi palkittiin Vuoden Pyöräilykunta 2010 joka on Rauman kaupunki. Katso tiedote. Tutustu seminaarin esitysten innostavaan ja monipuoliseen antiin. Lisätietoja esitysten pitäjiltä ja Pyöräilykuntien verkostosta.


Tiedote 1.1.2010

Pyöräilyn ja jalankulun säädöksiä uudistetaan

Tarve parantaa pyöräilyn asemaa liikenteessä on ilmeinen. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan tarkistuksia lainsäädäntöön tavoitteena pyöräilyn ja jalankulun edistäminen sekä turvallisuuden parantaminen.  Uudistukset on tarkoitus saattaa voimaan ensi keväästä alkaen. Käsittelyssä ovat muun muassa seuraavat asiat:

  • Kaksisuuntaisen pyöräliikenteen salliminen yksisuuntaisilla kaduilla
  • Pyörätaskujen (pyöräilijän odotustila valoristeyksissä) ja pyöräkaistojen merkitseminen
  • Pyörätietä osoittavan liikennemerkin velvoittavuus (pyörätien käyttöpakon poistaminen tai lieventäminen)
  • Jalkakäytävällä pyöräily
  • Pyörätien jatkeen merkitseminen (suojatie tai erillinen katkoviiva)
  • Pihakadun liikennesäännöt

Eri liikennepoliittiset tahot ja useat kunnat jättivät lausuntonsa LVM:öön tammikuussa. Lue Pyöräilykuntien verkoston lausunto täällä

 

Poljin-lehti 1/2010 on ilmestynyt!

Huipputärkeää asiaa pyöräilypolitiikan tilasta Suomessa ja menestystarinoita Euroopasta. Lue ja lataa pdf-versio täältä. Lehden aiheita:

  • Kestävä tulevaisuus liikenteelle - Kööpenhaminan ilmastokokouksen kaikuja ja EU:n linjauksia: vältä - vaihda - paranna!

  • Pyöräily ja kävely tarvitsevat poliittiset linjaukset ja toimenpideohjelman, jossa sitoudutaan rahoitukseen ja seurantaan. Lue ennakkoartikkeli Kati Kiiskilän ansiokkaasta esiselvityksestä. Runsaasti tietoa mm. pyöräilyn kustannushyödyistä, pyörätieverkon laadun kriteereistä, pyöräpysäköinnistä sekä suositukset kokonaisvaltaisen pyöräily- ja kävelypolitiikan muodostamiseksi Suomessa.

  • Pääasia ei ole kypärä vaan pyöräileminen - mielenkiintoisia näkökulmia turvallisuuskeskusteluun.

 

Poljin-lehti 8/2009 on ilmestynyt

Lue ja lataa lehden pdf-versio täältä. Aiheita muun muassa:

  • Oikeudellisia ansoja pyöräilijän tiellä

  • Ferrara - leppoisa huippupyöräilykaupunki 30 prosentin kulkutapaosuudella
  • ECF: Pelot ja edistämisen esteet pyöräilyn suurin turvallisuushaaste
  • Ruotsin VTI tutki: matkalla kohti parempaa pyörätietä


Tiedote 4.12.2010

Tappajasepeli puhkoo taas renkaita

Pyörän renkaita tehokkaasti puhkova "tappajasepeli" aiheuttaa jälleen harmia talvipyöräiljöille. Katso juttu aiheesta TV2:n alueellisessa uutislähetyksessä torstailta 3. joulukuuta. http://areena.yle.fi/video/594065. Samassa lähetyksessä myös Helsingin tuoreesta päätöksestä alentaa ajonopeudet 30 km/h kuudellatoista kadulla. 

Vantaalla siirryttiin viime talvena pyöräily-ystävälliseen sepeliin ja kokemukset ovat olleet erittäin hyvät. Lue Poljin-lehdessä 1/2009 julkaistu juttu täältä.

 

Poljin 7/2009 on ilmestynyt

Lue ja lataa lehden pdf-versio täällä. Lehden aiheita muun muassa:

  • Pyörien kuljetus junissa helpommaksi - taustat, nykytilanne ja neuvottelutulos VR:n kanssa. HSL:n hallituksen päätös 3. marraskuuta sallia pyörien kuljetus maksutta 1.1.2010 alkaen pääkaupunkiseudun lähijunissa mukaan lukien Kerava ja Kirkkonummi. Lue artikkeli kokonaisuudessaan täällä.
  • Porissa selvitettiin pyöräilyn liikennesääntöjen tuntemusta autoilijoiden ja pyöräilijöiden keskuudessa. Auto poistumassa liikenneympyrästä, tasa-arvoinen liittymä ja saako suojatiellä ajaa pyörällä -kysymyksiin vastasi oikein vain 22 prosenttia tielläliikkujista. Esimerkiksi noin puolet autoilijoista ja pyöräilijöistä uskoo edelleen virheellisesti, että risteävää tietä ylittävän pyöräilijän on väistettävä liikenneympyrästä poistuvaa autoa. Liikennesääntötutkimuksen tulokset, 30 km/h -aluerajoituksen vaikutukset ja muuta liikenneturvallisuusasiaa täällä.
  • Terveellinen kaupunki on pyöräilykaupunki. "Terveellisessä kaupungissa kaikki tehdään niin, että kaupunki kutsuu ihmistä pyöräilemään ja kävelemään niin paljon kuin mahdollista päivittäisessä elämässä," sanoo maailmankuulu arkkitehti Jan Gehl, joka pitää kestävää liikkumista kaiken kaupunkisuunnittelun perustana.
  • Weserin pyörämatkailureitti Saksassa on helppo, suosittu ja perheystävällinen. Lue Markku Lahtisen huuumorin sävyttämä kertomus isän ja tyttärien avartavasta pyöräseikkailusta Saksan maaseudulla ja kaupungeissa.
  • Fillarikonsultit - uusi iskuryhmä sparraa yrityksiä ja yhteisöjä edistämään työmatkapyöräilyä. Lue lisää myös osoitteesta www.fillarikonsultit.net.

 

Poljin 6/2009 ilmestynyt

Aiheina muun muassa:

  • Onko meillä varaa olla palkkaamatta lisää pyöräilyasiamiehiä?
  • Gent - pyöräilyn hullu kaupunki. Gentissä kaksikertaistettiin pyöräilyn kulkutapaosuus 10 vuodessa. (10 % -> 20 %)
  • Lisää kunnianhimoa Helsinki! Rotterdamin vertaisarvointi on hyvä työkalu pyöräilyasioiden parantamiseen.
  • Pyöräilykuntien verkoston uusi visio ja strategia

Lue lehden pdf-versio täällä.

 

Hyötypyöräilyn asema Suomen kunnissa

Keskustelutilaisuus torstaina 1.10.2009 klo 17-19 Eduskunnan pikkuparlamentin kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3).

  • Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Kalle Vaismaa esittelee tutkimushanketta"Pyöräily ja kävely osaksi kaupunkien liikennejärjestelmää".
  • Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston toimistopäällikkö Leena Silfverberg: "Polkupyöräilyyn edistämiseen liittyvät lainsäädännön muutostarpeet."
  • Pyöräilykuntien verkoston puheenjohtaja Markku Lahtinen: "Polkupyöräilyä edistävän kaavoituksen ja väylien merkitys."
  • Fillarikonsultit esittelevät: Työmatkapyöräilyn ideapakki. Miten lisätä työmatkapyöräilyä työantajan ja työntekijän näkökulmasta.

Alustusten jälkeen yleisökeskustelua. Tilaisuuden avaa kansanedustaja Johanna Sumuvuori ja juontaa toimittaja Anna Laine.
Lisätietoa: Martti Tulenheimo, martti.tulenheimo@eduskunta.fi, (09) 432 4074

 

Tiedote 24.9.

Pyöräilyn asema kunnissa -kysely kiinnosti

Kuntamarkkinoilla 9.-10.9. pidettyyn kyselyyn saatiin tänä vuonna enemmän vastauksia kuin koskaan. Peräti 229 henkilöä (65 vuonna 2008) osallistui oman kunnan pyöräilyolosuhteita ja työnantajan liikkumisen ohjausta arvioivaan kyselyyn.

Kyselyn tulokset julkaistaan seuraavassa Poljin-lehdessä viikolla 40 ja näillä nettisivuilla lokakuun alussa. Kaikkien osallistujien kesken arvottiin Bike Planetin lahjoittamia varustepalkintoja. Onnea voittajille!

  • Paavo Hankonen, Sievi: Murtosuojattu Magnum-turvalukko (kaarilukko+vaijeri)

  • Alpo Sammalkangas, Toholampi: Ehtymätön Z-Bike Dynamolamppu, jolla voi ladata myös kännykän (toimii veivauslatauksella).

  • Kirsti Lehtiranta, Nurmijärvi: Jalkapumppu, jossa rengaspaineen mittari ja moniventtiilipää.

 

Tiedote 17.9.2009

Kilometrikisassa pyöräiltiin ennätysmäärä

Kilometrikisa oli menestys. Neljä kuukautta kestäneessä leikkimielisessä kilpailussa poljettiin huikeat ja ennätykselliset 1 986 596 kilometriä. Kisassa oli mukana 216 eri työpaikkojen ja muiden yhteisöjen joukkuetta, joissa kilometrejä kartutti 2161 polkijaa.

Voittoon polkivat piensarjassa Infacs Oy Tampereelta, jonka viisihenkinen joukkue keräsi peräti 6541 kilometriä osallistujaa kohden. Suursarjan voitto irtosi yhteistuloksella 70 039 kilometriä ja siihen ylsi Keuruun Latu Keuruulta 36 henkilön joukkueen voimin. Kaikki tulokset ja voittajien sekä loppuarvontojen palkinnot nähtävissä täällä.

Kilometrikisa oli samalla mittava terveys- ja ympäristöteko. Kilpailun nettivivuilla toimineen laskurin mukaan bensaa säästyi 139 062 litraa ja syntymättä jäi 347 654 kg hiilidioksidia. Toki kaikki poljetut kilometrit eivät olleet suoraan pois yksityisautoilusta, mutta luvut antavat joka tapauksessa suuntaa pyöräilyn positiivisista ympäristövaikutuksista.

”Kilometrikisan innostamana työkaverini vaihtoi kolmen kilometrin työmatka-autoilunsa pysyvästi pyöräilyyn, eikä ole katunut,” kertoo erään joukkueen yhteyshenkilö.  

 

Poljin-lehti 5/2009 ilmestynyt

Aiheita muun muassa: Pyöräilyn turvallisuus ja kypäräpakko, Pyörämatkailua Belgiassa, Taittopyörä on tulevaisuuden menopeli, Nojapyöräily ihastuttaa, Kuninkaantiellä pyörämatkailtiin onnistuneesti. Lue pdf-versio täältä.

Kuninkaantietä pyöräillään 18.-26. kesäkuuta

Pyöräile Suomen kesään Kuninkaantietä pitkin! Kuninkaantien pyöräily on keskikesän elämyksellinen pyöräretki, joka alkaa Turusta torstaina 18.6. ja päättyy perjantaina 26.6. Lappeenrantaan.

Pääjoukko polkee koko 580 kilometrin matkan, mutta mukaan voi liittyä nautiskelemaan mille tahansa etapille tapahtuman aikana. Yksittäiselle päiväosuudelle voi ilmoittautua kunkin päiväosuuden lähtöpaikalla puoli tuntia ennen lähtöä. Lähtöajat ja -paikat reittisuunnitelmassa.

Päiväosuuden hinta huoltoauton palveluin vain 20 euroa. Matkavauhti on noin 15 kilometriö tunnissa. Matkan varrella paljon teemaosuuksia muun muassa perhepyöräilyyn, tutustumista historiallisiin kohteisiin ja nähtävyyksiin sekä runsaasti oheisohjelmaa. Lisätiedot täältä.

Tapahtuman tavoitteena on tarjota uusi nautittava reittikokonaisuus pyöräilijöille, testata reitin soveltuvuutta ja palveluja pyörämatkailuun sekä kiinnittää huomiota pyöräteiden tasoon, opastukseen ja pyöräilyn olosuhteisiin reitin varrella. Vuoden 2009 Suomi Pyöräilee -päätapahtuman järjestävät Suomen Ladun Kotkan ja Haminan paikallisyhdistykset yhteistyössä Pyöräilykuntien verkoston ja maakuntaliittojen kanssa.

 

Kriittinen pyöräretki 9.6. klo 17.00 Helsingissä

Lähde mukaan polkemaan parempien pyöräyhteyksien ja pyöräilykulttuurin kohottamisen puolesta! Lähtö tuttuun tapaan klo 17.00 Havis Amandan patsaalta. Tarvitset vain toimivan polkupyörän, noin tunnin aikaa ja pääset kesäisesti kohottamaan pyöräilyä kaupunkilaisten tietoisuuteen. Tiedote ja lisätiedot.

Vuoden 2009 jäljellä olevat Kriittiset pyöräretket 14.7., 11.8., 22.9. ja 13.10. Tervetuloa mukaan. Lue lisää.

Tiedote 4.6.2009

Säätila ei pidättele vuoden 2009 vantaalaista pyöräilijää

Vuoden 2009 vantaalaiseksi pyöräilijäksi valittu päiväkumpulainen Matti Pellinen on pyöräillyt säästä ja vuodenajasta riippumatta työmatkansa lentoasemalle. Lentoasema-alueella eli Aviapoliksessa on runsaasti työpaikkoja ja siksi työmatkapyöräilyn mahdollisuuksia alueelle on tärkeä painottaa.

Pellinen jäi viime viikolla eläkkeelle ja häntä voidaan pitää esimerkkinä kunnossa kaiken ikää -periaatetta toteuttavasta kansalaisesta. "Haluan pysyä kunnossa, en pidä ruuhkissa kököttämisestä ja tahdon olla oman aikatauluni herra," kuvailee Pellinen motiivejaan.

Matti Pellistä ehdotti vuoden vantaalaiseksi pyöräilijäksi hänen naapurissaan parikymmnetä vuotta asunut Pirjo Hämäläinen, joka kertoo ihailevansa Pellisen päättäväisyyttä pyöräilyn suhteen: sellaista säätä ei olekaan, että Pellinen vaihtaisi pyöränsä autoon. Matti Pellinen huoltaa ja korjaa pyöränsä itse ja tarvittaessa auttaa myös naapureitaan. Valinta julkistettiin torstaina 4.6. Vantaan kaupungintalolla. Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen palkitsi Matti Pellisen kunniakirjalla, 200 € lahjasekillä sekä Uudenmaan matkailu- ja pyöräilyreittejä -karttajulkaisulla.

Vuoden vantaalaisen pyöräilijän valinnan tavoitteena on nostaa pyöräilyä esille itsenäisenä kulkutapana ja hyötyliikuntana sekä motivoida ihmisiä valitsemaan kestävä liikkumistapa. Pyöräilyn edistäminen on tärkeää muun muassa kansanterveyden kannalta ja ilmastonmuutoksen torjunnan vuoksi.

Lisätietoja:

Vuoden vantaalainen pyöräilijä Matti Pellinen, p. 040 574 7296

Vantaan Poljin-työryhmän puheenjohtaja, liikennesuunnittelupäällikkö Hannu Laakso, p. (09) 8392 2431

Valtakunnallinen Pyöräilyviikko 9.-17.5.

Pyöräilyviikon päätapahtuma on suuri FillariFestari 15.-16.5. Helsingissä ja pyöräilemään innostavia tapathumia järjestetään joka puolella Suomea. Viikon teema on "Pyörällä Pienestä Pitäen," joka korostaa pyöräilyn merkitystä läpi elämän, mutta erityishuomio kiinnitetään kouluikäisiin lapsiin. Katso tiedot pyöräilyviikon tapahtumista eri puolilta maata Fillarikalenterista.

Pyöräilyviikon tiedote 10.5.

Pyörällä töihin -päivä ja Kilometrikisan startti 12.5.

Pyörällä töihin päivää vietetään 12. toukokuuta ja samalla alkaa odotettu Kilometrikisa. Ilmoittaudu mukaan työyhteisöjen väliseen leikkimieliseen kisaan ja katso lisätiedot täältä. Pyörällä töihin -päivän teematapahtuma järjestetään Helsingin Lasipalatsiaukiolla klo 11-17, ohjelmassa mm. polkupyörähuutokauppa, polkupyörien pikahuoltoklinikka, ohjatut kierrokset turvalliseen kaupunkiajoon osana liikennettä, fillareiden koejaorata, BMX-taitopyöränäytöksiä sekä Kriittinen pyöräretki klo 16.45.

Pyörällä töihin päivän ohjelma 12.5. Lasipalatsinaukiolla


Poljin-lehti 3/2009 ilmestynyt.

Mukana Vuoden pyöräilykunta Hämeenlinnan esittely ja juttu Vuoden pyöräilijä Hannu-Pekka Björkmanista. Lue pdf-versio täällä.


Pyöräily-ystävällinen kaupunkisuunnittelu -seminaarin antia Hämeenlinnasta

Pyöräilykuntien verkosto järjesti kaikille avoimen ja maksuttoman seminaarin Hämeenlinnan Verkatehtaassa 28. toukokuuta. Kiitokset hyvistä esityksistä ja erittäin aktiivisesta keskustelusta!

Tutustu seminaarin esityksiin:

Peter Schantz: Pyöräilyn edistäminen Tukholman alueella ja pyöräilyn taloudellisten hyötyjen mittaaminen

Turun pyöräilyn ja kävelyn kehittämisohjelma - Matti Salonen

Esiintyjänä olivat mm. professori Peter Schantz Tukholmasta, jonka erikoisalaa ovat ympäristön vaikutukset pyöräilyaktiivisuuteen, arkipyöräilyn terveysvaikutukset sekä pyöräilyn infrastruktuurin kustannus/hyöty -suhteet ja pyöräilyn taloudellisten hyötyjen arviointi. Seminaarin päätteeksi järjestettiin virkistävä pyöräretki tutustuen Kansalliseen kaupunkipuistoon ja muihin Hämeenlinnan pyöräilyä edistäviin ratkaisuihin. 

 

Tiedote 13.3.2009

Hannu-Pekka Björkmanista Vuoden pyöräilijä

Näyttelijä Hannu-Pekka Björkman on nimetty Vuoden pyöräilijäksi. Tunnustus myönnettiin Björkmanille pyöräilystä elämäntapana sekä toimimisesta kaupunki- ja työmatkapyöräilyn kannustavana esimerkkinä. Vuoden pyöräilijän nimeää Suomi Pyöräilee -yhteistyötoimikunta.

-          Pyöräily on aina ollut minulle luonnollisin väline siirtyä paikasta toiseen. Lapsuuteni Ilmajoella Etelä-Pohjanmaan lakeuksilla liittyy vahvasti kokemus polkupyörästä ja sillä liikkumisesta, Björkman kertoo.

Kummallakaan vanhemmistani ei ole ajokorttia ja he käyttivät koko ajan vain ja ainoastaan polkupyörää. Koulumatkani tein kaksitoista vuotta pyöräillen säällä kuin säällä. Erilaiset leikit, seikkailut ja retket pyörän kanssa olivat kiinteä osa elämää ja tietysti ”räpätit,” joka minulla oli kylän ainoana tehty pellistä, Björkman muistelee.

Pohjanmaalla ei julkisia kulkuvälineitä ollut, joten siellä pyörä oli tietenkin ympärivuotinen liikkumaväline. Autoja Björkmanilla on elämänsä aikana ollut tasan yksi, Saab 96 noin vuoden ajan 18-19 -vuotiaana.

-          Sitten muutin Helsinkiin ja aloin käyttää julkisia. Muutaman vuoden jälkeen aloin pyöräillä uudestaan enemmän, nimenomaan työmatkat ja kaupungilla kurvailut. Luulenkin, että kuva minusta pyöräilijänä on tullut monille sahauksestani välillä Linnunlaulu – Kom-teatteri Helsingissä, Björkman pohtii.

Vuoden pyöräilijän työmatkareitin varrelle osuu sopivasti niin hyvät kuin huonotkin puolet pääkaupungin pyöräilykulttuurista. Välillä meno on hankalaa ja toisinaan erittäin nopeaa ja helppoa.

-          Ydinkeskustan alueella Helsingissä on edelleen alueita, jotka ovat hankalia pyöräilyyn. Osa pyöräilijöistä käyttää jalkakäytävää osittain siitä syystä, että pyöräteitä tai -kaistoja ei ole ja liikenteen seassa ajaminen pelottaa, Björkman sanoo.

Pyöräilyperinteen siirtäminen uusille sukupolville on jo alkanut Björkmanin perheessä.

-          Vanhempaa poikaamme kyysäämme välillä pyörällä ja omaakin hän jo opettelee käyttämään vanhempien valvonnassa matkalla päiväkotiin, Björkman kertoo.

Välineurheilijaksi Vuoden pyöräilijä ei tunnustaudu.

- Pyöräni eivät koskaan ole olleet erityisen hienoja, pikemminkin vanhoja naisten pyöriä. Toisaalta vanhat pyörät alkavat olla nykyään hienoja ihan retroilu mielessäkin, Vuoden pyöräilijä sanoo.

 

Aiemmin Vuoden pyöräilijöiksi on valittu Esko Riihelä 1996, Jorma Palo 1997, Claes Andersson 1998, Satu Hassi 1999, Jukka Rintala 2000, Petri Linna 2003, Seija Väre 2004, Marjatta Uusitalo 2005, Esko Meriluoto 2006, Mikko ”Peltsi” Peltola 2007 ja Osmo Soininvaara 2008.

 

Suomi pyöräilee -yhteistyötoimikunnassa ovat mukana mm. Pyöräilykuntien verkosto, TUL, Helkama Velox, Polkupyöräteollisuusyhdistys, liikenne- ja viestintäministeriö, Liikenneturva, Helsingin Polkupyöräilijät, Suomen Retkeilymajajärjestö, Suomen Latu, Helsingin kaupunki, Invalidiliitto sekä

Urheilu- ja vapaa-aikatukkuliikkeet.

 

Lisätietoja:

 

Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja

Pyöräilykuntien verkosto ry, matti.hirvonen@poljin.fi; 040 419 4555

 

Tiedote 13.3.2009

Hämeenlinnasta Vuoden pyöräilykunta 2009

Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta on nimennyt Vuoden pyöräilykunnaksi Hämeenlinnan. Tunnustus luovutettiin Hämeenlinnan edustajille Fillari 09 -messujen yhteydessä järjestettävän Suomi Pyöräilee -tietoiskun alussa.

 

Hämeenlinnassa on viime vuosina edistetty pyöräilyä monin tavoin. Pyöräilyverkoston yhteispituus on nyt 170 kilometriä Kanta-Hämeenlinnan alueella, josta viimeisen viiden vuoden aikana on rakennettu 20 kilometriä.

– Pyöräteitä on rakennettu erityisesti uusien asuntoalueiden yhteyteen ja täydennetty pyörätieverkon epäjatkuvuuskohtia, kertoo Hämeenlinnan kaupungin katu- ja kuntatekniikan suunnittelija Hannu Sainio.

– Merkittäviä viime vuosien hankkeita ovat olleet Aulangontien varren pyörätie (432 000 €), Vanajaveden ylittävän rautatiesillan kevyen liikenteen väylän portaiden korvaaminen luiskalla (506 000 €) sekä keskustan läpi kulkevan itä-länsi -suuntaisen pyörätien toteutus, Sainio luettelee.

 

Lisäksi Suomen ensimmäisen ja maailman toisen Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Hämeenlinnaan vuonna 2001 on parantanut kaupunkilaisten lähivirkistysmahdollisuuksia ja viihtyisine rantareitteineen lisännyt myös pyöräilyn houkuttelevuutta.

 

Myös pyöräpysäköintiä on parannettu ja julkaistu laadukas kesäliikuntakartta, joka sisältää muun muassa pyörätiet ja rullaluistelureitit. Lisää pyöräilyverkostoa Hämeenlinnassakin tarvitaan.

– Täydennystarpeet on kartoitettu ja seuraavat tärkeimmät kohteet ovat keskustan etelä-pohjois -suuntainen yhteys sekä epäjatkuvuuskohtien poistaminen keskustan ulkopuolella, muistuttaa Sainio.

 

Pyöräilyn osuus kaikista Hämeenlinnassa tehtävistä matkoista on vähän yli 10 prosenttia ja näyttäisi olevan kasvussa olosuhteiden parantamisen myötä. Koko maassa pyöräilyn kulkutapaosuus on noin yhdeksän prosenttia.

 

Suomi Pyöräilee on vuodesta 1991 alkaen myöntänyt pyöräilykunta -tunnustuksen esimerkillisestä työstä pyöräilyn edistämiseksi ja sen turvallisuuden parantamiseksi. Tunnustuksen ovat aiemmin saaneet Oulu, Vaasa, Kerava, Pori, Helsinki, Iisalmi, Valkeakoski, Lahti, Jyväskylä, Joensuu, Espoo, Raisio, Vantaa, Kangasala, Turku ja Porvoo.

  

Lisätietoja:

Matti Hirvonen, toiminnanjohtaja

Pyöräilykuntien verkosto ry, matti.hirvonen@poljin.fi; 040 419 4555

 

Hannu Sainio, katu- ja kuntatekniikan suunnittelija
Hämeenlinnan kaupunki, hannu.sainio@hameenlinna.fi, puh. (03) 621 2318

 

 

Mepit pyöräilyä edistämään

Eurovaalit lähestyvät. Euroopan pyöräilijöiden kattojärjestä ECF on julkaissut kymmenen kohdan ohjelman, johon uuden Euroopan parlamentin tulisi vuosina 2009-2014 keskittyä.

Ydinviesti on, että pyöräily voi auttaa ratkaisemaan monia ongelmia, joita eri Euroopan mailla on parasta aikaa hoidettavanaan. Näitä ovat huono ilman laatu, liiallinen melutaso ja liikenneruuhkat kaupunkialueilla, ilmastonmuutos, öljyriippuvuus ja kansalaisten liikkumattomuudesta johtuvat kasvavat terveysongelmat.

Hyvä uutinen on se, että pyöräilyliikennettä voidaan menestyksekkäästi ”tuottaa” siinä missä muitakin liikennemuotoja. Uudet Euroopan parlamentin jäsenet valitaan Suomessa 7.6.2009. Nyt kannattaa kiinnittää Meppiehdokkaiden huomio pyöräilyyn seuraavien ECF:n listaamien toimenpiteiden kautta.

1)      Parlamenttien välinen ryhmä pyöräilyn edistämiseksi: Ryhmän perustaminen Euroopan parlamenttiin ja sen jäseneksi hankkiutuminen.

2)      Pyöräily tulevassa trans-eurooppalaisessa liikenneverkossa: EuroVelo-pyöräilyreittien sisällyttäminen tulevaan liikenneverkostoon käsittäen 12 Euroopan eri maiden yhteistä pyöräilyreittiä, yhteensä 66 000 km. Lisätietoja: http://www.eurovelo.org

3)      Pyöräily ja turvalliset autojen etuosat: Painostaa Euro NCAP:a (Eurooppalainen autojen turvallisuuden arviointiohjelma) avaamaan nykyiset jalankulkijan ja auton kohtaamiseen perustuvat törmäystestit pyöräilijöille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ulkoiset ilmatyynyt auton etuosassa voivat estää monia vakavia onnettomuuksia ja pyöräilijöiden kuolemia. Lisätietoja: http://www.ecf.com/3270_1 

4)      Pyöräily ja puhdas ilma: Painostaa Euroopan Komissiota tekemään lakiesitys mopedien päästöjen rajoittamiseksi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mopedit aiheuttavat suuren osan pienhiukkaspäästöistä. Lisätietoja: http://media.fietsersbond.nl/VVF/VVF_2_2008_fijnstof.pdf

5)      Alennettu ALV polkupyörille: Tukea lakiesitystä ALV:n alentamisesta polkupyörien ja niiden osien myynnissä sekä pyörähuollossa. Lisätietoja: http://www.ecf.com/3448_1

6)      Pyöräily EU:n kaupunkiliikenteen toimintaohjelmassa (Action Plan on Urban Mobility). Tällä hetkellä pyöräilypolitiikalla ei ole tarvittavaa sijaansa valmisteilla olevassa ohjelmassa. Toimintaohjelma voisi olla onnistunut lähtölaukaus, jos siihen sisällytetään tämän listan vaatimukset 7-10.

7)      Euroopan pyöräilyasiamies: Perustetaan virka Euroopan Komissioon. Pyöräilyyn liittyy monta näkökulmaa ja siksi tarvitaan yhtenäinen sekä johdonmukainen lähestymistapa pyöräilyn edistämiseen.

8)      Pyöräilyn tilastot: Käynnistää projekti perusteellisen tutkimuksen, tietopohjan ja tilastoinnin kehittämiseksi Euroopassa perustaksi hyvälle pyöräilypolitiikalle.

9)      10% pyöräilylle: Käytetään 1 € per 10 € kaikista EU:n infrastruktuurin rahoitusresursseista pyöräilyyn.

10)  Selkeät tavoitteet: Asetetaan selkeät tavoitteet pyöräilyn kulkutapaosuudelle ja pyöräilijöiden turvallisuudelle

Lisätietoja: http://www.ecf.com/3082_1

 

Tiedote 18.2.2008

Uusi FLIRTTI-kaupunkijuna ensiesittelyssä 17.12.2008

Ensivaikutelma pyöräilyn kannalta oli pettymys. Koko neljän moduulin junassa on vain kaksi varsinaista pyöräpaikkaa ja nekin vaatimattomasti merkittyinä.

Monikäyttöosastoon (kuvassa) tosin mahtuu enemmänkin pyöriä,  jos vain istumapaikat eivät ole täynnä. Onneksi muutoksia voidaan vielä tehdä palautteen perusteella, joka kannattaa suunnata junaliikenteen tilaajana toimivalle YTV:lle. Nykymuodossaan uusi kaupunkijuna ei nimestään huolimatta (Flirt - Fast Light Innovative Regional Train) juuri flirttaile fillareiden kanssa.Junan pyöräpaikat ja monikäyttöosasto

Junakalusto Oy:n edustajan mukaan keskustelua on käyty paljon siitä, kuinka pyöräily-ystävälliseksi junaliikenne uuden kaluston myötä halutaan tehdä. Keskustelua on syytä jatkaa. Pyöräpaikkojen määrää on lisättävä ja nykyisetkin merkattava isommilla kylteillä sekä ulko-ovessa että junan sisällä. Jos ns. monikäyttöpaikkoja halutaan lastenvaunujen ja pyörätuolien lisäksi osoittaa myös pyörille, tulee se osoittaa selkeillä merkinnöillä lattiassa ja seinissä.

 

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on tilannut sveitsiläiseltä Stadler Bussnang AG:ltä 32 matalalattiaista sähkömoottorijunaa, joista ensimmäinen on nyt saatu Suomeen. Ensimmäiset matkustajat pääsevät junan kyytiin loppuvuonna 2009.

 

Kaikki junat ovat matkustajaliikenteessä vuonna 2014. Junia tarvitaan matkustajamäärien kasvun luomaan tarpeeseen sekä korvaamaan poistettavaa vanhaa kalustoa. Lisää junakalustoa tarvitaan aikanaan myös, kun Kehärata valmistuu ja sen myötä syntyy uusi kiskoyhteys Helsingin keskustan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välille.

 

Uudet junat ovat nykyisin käytössä olevia junia pidempiä ja niihin mahtuu enemmän matkustajia. Uusi Sm5-junayksikkö on 75 metriä pitkä ja siinä on noin 260 istumapaikkaa sekä saman verran seisomapaikkoja. Pisimmillään liikenteeseen tulee kolmen junayksikön junia.

 

 

 

Tiedote 18.11.2008

 

Strafica Oy verkoston jäseneksi

Verkosto sai uuden yritysjäsenen ja jälleen lisävahvistusta liikennesuunnittelun asiantuntijuuteen, kun konsulttitoimisto Strafica Oy liittyi jäseneksi syyskuussa.

Strafica Oy on työntekijöidensä omistama strategiseen liikennesuunnitteluun suuntautunut noin 15 hengen konsulttitoimisto, jonka toiminta-aluieta ovat:

  • liikennejärjestelmien ja maankäytön strateginen suunnittelu,

  • joukkoliikennesuunnittelu,

  • tieverkko-, kevytliikenne- ja liikenneturvallisuussuunnittelu,

  • liikenteen hallinta- ja informaatio,

  • raideliikenneselvitykset,

  • kuljetus- ja logistiikkaselvitykset,

  • liikkumisen analyysit ja mallintaminen,

  • strategiset tutkimukset ja selvitykset.

Kevyen liikenteen näkökulma sivuaa lähes kaikkia Strafican toiminta-alueita. Konkreettisimmin aihepiiri nousee esille liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja liikenneturvallisuussuunnitelmissa sekä liikkumisen hallintaan liittyvissä selvityksissä ja tutkimushankkeissa.

Liikennejärjestelmäsuunnittelussa korostuvat muun muassa kevyen liikenteen asema ja rooli kulkumuotona, jalankulkua ja pyöräilyä tukevat yhdyskuntarakenteen ratkaisut, ihmisten liikkumisvalintoihin liittyvät kysymykset sekä kevyen liikenteen hankkeiden ja hankekokonaisuuksien rahoitus ja keskinäinen priorisointi.

 

 

Kevyen liikenteen olosuhteiden kehittämistä tarkastellaan liikenneturvallisuussuunnitelmissa, joissa eri käyttäjäryhmien, kuten lasten, nuorten ja vanhusten, tarpeet nousevat korostuneesti esille. Toimenpiteiden suunnittelussa korostuvat väyläverkon kehittämisen ohella mm. liikenneympäristön esteettömyys ja estetiikka, kevyen liikenteen väylien kunnossapito, ajoneuvoliikenteen nopeuksien hallinta sekä liikennekäyttäytymiseen liittyvä kasvatus- valistus ja tiedotustoiminta. Viime vuosina myös kulkutavan valintaan liittyviä kysymyksiä on pyritty nostamaan osaksi kasvatus- ja valistustyötä.

Liikkumisen hallinnan alueella Strafica Oy on viime vuosina osallistunut useisiin ihmisten liikkumistarpeita ja -valintoja sekä liikkumisen ja maankäytön välistä vuorovaikutussuhdetta kartoittaviin tutkimuksiin. Tutkimuksilla on pyritty lisäämään ymmärrystä erilaisten tekijöiden, kuten asenteiden, elämäntilanteen tai asuinpaikan ominaisuuksien, merkityksestä ihmisten päivittäisiin liikkumisvalintoihin. Samalla ymmärrys erilaisten liikennejärjestelmän kehittämistoimien tarpeellisuudesta, ja toisaalta niiden vaikutuksista eri käyttäjäryhmiin on lisääntynyt.

Pyöräilykuntien verkoston yhdyshenkilönä Strafica Oy:ssä toimii DI Juha Heltimo. Juha on innokas pyöräilijä niin vapaa-ajalla kuin työmatkoilla.

 

 

 

 

       

Tiedote 7.11.2008

 

Liikenneministerin tapaamisessa myönteinen henki

Pyöräilykuntien verkoston edustajat kävivät tapaamassa liikenneministeri Anu Vehviläistä ja erityisavustaja Kari Jääskeläistä 6. marraskuuta. Tapaamisessa keskityttiin käsittelemään ministerille ennakkoon taustoineen lähetetyt verkoston ehdotukset valtion liikennepoliittisiksi toimenpiteiksi:

  • Laaditaan pikaisesti liikennepoliittisessa selonteossakin mainittu kevyen liikenteen kehittämisohjelma ja nimetään kevyen liikenteen johtoryhmä tai neuvottelukunta.
  • Tehdään kevyen liikenteen edistämistä koskeva valtioneuvoston periaatepäätös.
  • Varataan Tiehallinnon talousarvioon vuosittain erillinen noin 80 M€ määräraha kevyen liikenteen hankkeille. Tiehallinnon tulisi pystyä rahoittamaan maanteiden kevyen liikenteen väylät, mutta kuntien kannustamiseksi olisi hyvä, jos Tiehallinto voisi osallistua 25 %:n kustannusosuudella tärkeimpiin kuntakeskustojen pyörätiehankkeisiin.
  • Käynnistetään jo vuonna 2009 liikkumisen palvelukeskusten perustaminen liikkumisen ohjauksen organisoimiseksi. Palvelukeskuksille varattavilla rahoilla tulisi käynnistää myös erilaisia kevyen liikenteen edistämis- ja kehittämishankkeita.

Ministerin mielestä tarve omalle kevyeen liikenteen kehittämisohjelmalle voi olla perusteltua. Ajoitus ehdotukselle on erittäin hyvä joukkoliikenteen kehittämisohjelman käynnistymisen takia. ”Ratkaisemme asian ministeriössä 2-3 kk:n sisällä”, Vehviläinen lupasi. Vaihtoehtona on toteuttaa vaadittavat toimenpiteet osana joukkoliikenteen kehittämisohjelmaa. 

Kaikki ehdotukset luvattiin käsitellä ja jatkokäsittelyä varten ministeri pyysi verkostoa toimittamaan lisää tietoa mm. verkoston jäsenkuntien kevyen liikenteen investoinneista, pyöräilijöiden määrästä ja hyvistä ratkaisuista sekä kotimaasta että ulkomailta. ”Jotta voin vielä paremmin ryhtyä tämän asian puolesta puhujaksi”, päätti ministeri tapaamisen toiveita herättävästi.

 

 

       

 

 

 

 

 

Tiedote 29.10.2008

 

 

TTY:n liikenne- ja kuljetustekniikka liittyi Pyöräilykuntien verkoston jäseneksi

Pyöräilykuntien verkosto laajensi verkkoaan tutkimussektorille, kun Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikasta tuli osa verkostoa lokakuussa. 

" Pyöräilystä täytyy saada oikea liikennemuoto kaupunkiliikenteeseen, toteaa Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan professori Jorma Mäntynen. Hän viittaa Maailman terveysjärjestön (WHO) julkaisemaan Lontoon perusasiakirjaan (2001) sekä Euroopan komission vuonna 2007 julkaisemaan Vihreään kirjaan. Lontoon perusasiakirjassa on asetettu tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn suosion, liikenneturvallisuuden ja ihmisten terveyden edistämiseksi.  

Asiakirjassa peräänkuulutetaan muun muassa ympäristön ja terveyden kannalta edullisten liikennejärjestelmien kehittämistä, viihtyisämmän miljöön suunnittelua, liikenneruuhkien vähentämistä sekä uusiutumattomien energiavarojen säästöä. Vihreä kirja tarjoaa uutta ajattelua kaupunkiliikenteeseen. Siinä asetetaan tavoitteeksi sujuvaliikenteiset ja vihreämmät kaupungit, älykkäämpi ja turvallinen kaupunkiliikenne sekä vaivattomat kaupunkiliikennejärjestelyt.  

TTY on ollut pitkään mukana kevyen liikenteen edistämisessä. Kun Suomessa laadittiin ensimmäiset kevyen liikenteen edistämisohjelmat 1990-luvun alkupuolella, TTY:n liikenne- ja kuljetustekniikka oli mukana kehityksessä julkaisemalla useita pyöräilyn edistämistä tutkivia diplomitöitä. Jaloin-ohjelmassa laitos oli mukana muun muassa tekemällä arvioinnin sekä toimenpidesuosituksia jalankulun ja pyöräilyn edistämiseksi (Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 40/2004).

Elokuun alussa TTY:lle palkattiin liikennetekniikan assistentiksi DI, TM Kalle Vaismaa, joka teki vuonna 1995 diplomityönsä Tampereen seudun pyöräliikenteen edistämiseen liittyen. Vaismaa jatkaa tutkimustaan kevyen liikenteen edistämiseksi. Hän valmistelee väitöskirjaa aiheenaan kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen intermodaalisina liikennemuotoina kaupunkiliikenteessä.

” Tällä hetkellä eletään murrosaikaa Suomen kaupunkiliikenteen suunnittelussa. Monelle keskieurooppalaiselle kaupungille tyypillisiä piirteitä on alettu pitää tavoittelemisen arvoisina myös Suomessa. Sen täytyy näkyä opetuksessa ja tutkimuksessa, ” Mäntynen sanoo. 

” Koulutamme uuden sukupolven liikennesuunnittelijoita, joilla tulee olla hyvät valmiudet myös pyöräliikenteen suunnittelussa. Tahdomme olla mukana kestävää kehitystä edistävän liikennejärjestelmän luomisessa.” Ja mitä kevyen liikenteen liikenneturvallisuuteen tulee, Mäntysellä on selkeä resepti sen edistämiseen Hollannin ja Tanskan tilastoihin viitaten.” Mitä enemmän on pyöräilijöitä ja kävelijöitä, sitä turvallisempaa kaupunkiliikenne on. Kevyttä liikennettä täytyy siis saada lisää.”



Lisää tiedotteita löydät
TIEDOTEARKISTOSTA