Poljin 4/2019 on ilmestynyt

Vuoden viimeinen Poljin-lehti käsittelee rautaisannoksen pyöräliikenteen ajankohtaisia asioita. Tarkastelussa muun muassa tavara- ja kuljetuspyörien uusimmat innovaatiot, viihtyisien koulureittien merkitys sekä Helsingin päärautatieaseman pyöräpysäköinnin kunnianhimoiset toteuttamissuunnitelmat. Lue lehden pdf-versio täällä.

Pääkirjoitus: Pyörämatkailun aika. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä pyörämatkailumaana. Kasvupotentiaalia riittää sekä kotimaisten että ulkomaisten pyörämatkailijoiden osalta. Pyöräilykunnissa on tehty paljon hyvää paikallista ja alueellistakin työtä pyörämatkailun hyväksi viime vuosina. Nyt näyttää siltä, että pitkään kaivattua piristysruisketta ja tukea saadaan myös valtion suunnasta. Eduskunta päätti joulukuussa tukea pyörämatkailun edistämistä vuonna 2020 talousarvion viimeisten lisäysten eli niin sanottujen joululahjarahojen muodossa. Päätös perustui Pyöräilykuntien verkoston ja Pyöräliiton aloitteeseen, joka puolestaan tukeutuu valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteisiin ja on siten kiinteästi sidoksissa hallitusohjelman toteuttamiseen. Pyöräilyjärjestöt yhdessä tulevat vastaamaan osaltaan myös valtakunnallisesta pyörämatkailun koordinaatiosta ja toimenpiteistä, joita saatavilla lisäresursseilla toteutetaan.

Helsingin päärautatieasemalle tulee pyöräpysäköintikeskus. Kysyntä on kasvussa ja pyöräpysäköinnin laatu Helsingin paraatipaikalla halutaan nostaa uudelle tasolle. Pyöräpysäköintikeskukseen saadaan modernit  ja  turvalliset  pysäköintipaikat  lähes  1000  pyörälle.  Hintaa  hankkeelle  tulee noin 4,4 miljoonaa euroa. Pyöräpysäköinnin  kasvavaan  kysyntään  ja  alueen  pyöräliikenteen  virtoihin  tulee vahvasti vaikuttamaan  myös  pyörätunneliksikin  kutsuttu  Itä- ja Länsibaanan yhdistävä uusi  alikulkuyhteys Kansalaistorilta Kaisaniemeen, jonka on arvioitu houkuttelevan valmistuttuaan jopa 10 000 pyöräilijää vuorokaudessa.  Päärautatieaseman pyöräpysäköintiselvityksessä esitetään yhteensä noin 500 uutta pyöräpysäköintipaikkaa maanpäällisille alueille, noin 1000 paikkaa maan alle lähitulevaisuudessa ja noin 2000 paikkaa maan alle pidemmällä aikavälillä. Lue selvitystä tehneen WSP:n Riikka Kallion yhteenveto sekä Helsingin kaupunkin ja HKL:n pyöräliikenteen asiantuntijoiden kommentit aiheesta.

Tavarapyörät vahvistavat pyöräliikenteen nousua. Groningenissa järjestettiin kesäkuussa 2019 International Cargo Bike Festival -tapahtuma. Vedyllä yli 300 km kulkevat tai kolmen kuution ja 300 kg kapasiteetin uutuudet kuljetuspyörien tarjonnassa sekä suosion kasvu eri maissa ovat kiinnostavaa luettavaa, mutta tapahtuman anti nousi lopulta pääteemansa paljon suuremmaksi. Chris Bruntlettin sanoin:   “Kaikille   suodaan   yhtä  paljon  kunnioitusta,  arvostusta  ja  turvallisuutta  –  riippumatta  iästä,  tulo-tasosta  tai  kyvyistä.  Pyöräilykaupungin  lähtökohtana on oikeudenmukainen kaupunki.” Groningen itsessään on loistoesimerkki: kaupunki on yli 40 vuoden ajan asettanut pyöräliikenteen suunnittelussaan ensisijaiseksi. Toisaalta samoja periaatteita on osattu kyllä hyödyntää muuallakin. Katutilasta syntyi Hollannissa aikanaan valtava sosiaalinen konflikti, jonka myötä julkisen tilan todellinen arvo oivallettiin. Laadukkaasti toteutettujen katuympäristöjen ja turvallisten 30 kilometrin nopeusrajoitusten ansiosta Hollannissa on jo yli 200 taajamaa tai kaupunkia, joissa pyöräliikenteen osuus ylittää autojen osuuden liikenteestä. Sukella Martti Tulenheimon johdatuksella sekä kuljetuspyörien uusimpiin näkymiin että pyöräily-ystävällisen kaupungin ydinkysymysten äärelle!

Viihtyisät koulureitit. Lasten ja nuorten aktiivisen liikkumisen väheneminen on maailmanlaajuinen huoli ja todellisuutta myös Suomessa. Koulumatkojen liikkumistavalla on tässä yhtälössä suuri merkitys. Aktiivisesti kuljetut koulumatkat voivat tuoda helposti ainakin puoli tuntia lisää liikettä lasten ja nuorten arkipäiviin. Koulupäivän aikaisen liikunnan merkitys on erityisen suuri vähän liikkuville lapsille, joilla 40 prosenttia päivän reippaasta liikunnasta kertyy koulupäivän aikana. Rotterdamin Walk21-konferenssissa esitellyt viihtyisyys edellä toteuteutetut koulumatkahankkeet eri puolilta Eurooppaa toivat virkistäviä sävyjä siihen, miten aktiivisista koulumatkoista voidaan keskustella ja minkälaisin toimenpitein aktiivisiin koulumatkoihin voi kannustaa. Lue Laura Mansikkamäen ja Sanna Ojajärven ratkaisuhakuinen yhteenveto viihtyisien ja turvallisten koulumatkareittien edistämiseksi Suomessa.

Dumppaako sähköpyöräily diabeteksen? Valtioneuvoston  kanslian  Dumppaa  diabetes  -kokeilut  tähtäävät tyypin 2 diabetekseen ehkäisyyn pysyvien elintapamuutosten kautta. Valpastin Oy:n kokeilussa 20 henkilöä pääsi kokeilemaan, siivittäisikö sähköpyörän tarjoama myötätuuli heidät muuttamaan liikkumistottumuksiaan. ”Hakijat ovat oivaltaneet, että sähköpyörä  sopii  hyvin  auton  korvikkeeksi  –  erityisesti  lyhyillä  matkoilla”,  iloitsee  toimitusjohtaja  Mari  Päätalo  Valpastin Oy:stä. www.kokeilupyora.fi